Ero sivun ”Ilmapuntari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Image:MercuryBarometer.svg|thumb|Yksinkertainen piirros elohopeailmapuntarista, jossa on pystysuuntainen elohopeapatsas ja asteikko.]]
[[Image:Barometer Goethe 01.jpg|thumb|Goethen vesi-ilmapuntari.]]
'''Ilmapuntari''' eli '''barometri''' on [[ilmanpaine]]en mittaamiseen käytettävä laite. Se voi käyttää joko [[vesi|vettä]], [[ilma]]a, [[elohopea]]a tai digitaalista paineanturia. Ilmanpaineen muutosten perusteella voidaan ennustaa säätä.
== Historia ==
[[Evangelista Torricelli]] nimetään yleisesti ilmapuntarin keksijäksi,<ref name="http://www.islandnet.com/~see/weather/history/barometerhistory1.htm">{{cite web|url=http://www.islandnet.com/~see/weather/history/barometerhistory1.htm |title=The Invention of the Barometer|publisher=Islandnet.com|date= |}}</ref><ref name="http://www.barometerfair.com/history_of_the_barometer.htm">{{cite web|url=http://www.barometerfair.com/history_of_the_barometer.htm |title=History of the Barometer |publisher=Barometerfair.com|date=}}</ref>mutta historialliset dokumentit osoittavat että [[Gasparo Berti]], Italilainen matemaatikko ja astronomi, olisi rakentanut tahattomasti vesi-ilmapuntarin vuosien 1640-1643 välillä.<ref name="http://www.islandnet.com/~see/weather/history/barometerhistory1.htm"/>Ranskalainen filosofi ja tiedemies [[René Descartes]] suunnitteli ilmapuntarin jo vuonna 1631, mutta ei ole todisteita että hän olisi kyennyt rakentamaan sen.<ref name="http://www.islandnet.com/~see/weather/history/barometerhistory1.htm"/>
'''Aneroidi-''' eli '''rasiailmapuntarissa''' on joustava metallirasia, jonka sisällä on [[tyhjiö]]. Rasia on valmistettu [[beryllium]]in ja [[kupari]]n sekoituksesta. Pienet ilmanpaineen muutokset kutistavat tai laajentavat rasiaa. Rasiaan on yhdistetty vivusto, joka vahvistaa liikkeen ja liikuttaa neulaa asteikolla, joka tyypillisessä koti-ilmapuntarissa on tyypillisesti [[hehto]][[pascal]] (hPa) eli milli[[baari]] (mB) ja/tai [[elohopeamillimetri]] (mmHg). Monesti ilmapuntarissa on myös manuaalisesti käännettävä neula jolla voi havainnoida ilmanpaineen vaihtelua. Koska ilmanpaineen vaihtelut ovat hyvin pieniä, täytyy ilmapuntaria kopauttaa tarkan lukeman saamiseksi.▼
Vuonna 1630 [[Giovanni Battista Baliani]] kirjoitti kirjeessään [[Galileo Galilei]]lle, että hänen kokeensa, jossa hän oli yrittänyt lapota vettä yli 20 metriä korkean kukkulan yli oli epäonnistunut. Galileon selitys ilmiölle oli, että tyhjiön voima veti veden ylös, ja tietyllä korkeudella vettä oli yksinkertaisesti niin paljon, ettei tyhjiö voinut kannatella sitä enää enempää.<ref name="History of the Barometer">{{cite web|url=http://www.strange-loops.com/scibarometer.html |title=History of the Barometer|publisher=Strange-loops.com|date=2002-01-21 |}}</ref>
Galileon idea saavutti Rooman joulukuussa 1638 hänen ''Discorsissaan''. Raffaele Magiotti ja [[Gasparo Berti]] innostuivat näistä ajatuksista ja päättivät yrittää etsiä lappoa paremman tavan tuottaa tyhjiö. Magiotti suunnitteli tällaisen kokeilun, jonka Berti 1639-1641 toteutti.<ref name="History of the Barometer"/>
Kuva:Barograph 01.jpg|Rummulle viivaa piirtävä barometri▼
▲Kuva:Wohnzimmerbarometer.jpg|Tyypillinen koti-ilmapuntari
▲Kuva:Old-barometers.jpg|Vanhoja elohopeailmapuntareita
Bertin kokeilu koostui vedellä täytetystä pitkästä putkesta, jonka molemmat päät oli suljettu. Putki seisoi altaassa joka oli täynnä vettä. Putki avattiin alapäästä ja vesi pääsi valumaan altaaseen. Kuitenkin vain osa vedestä tuli ulos, ja veden pinta putken sisällä pysyi tarkasti 10,3 metrin tasolla, samalla korkeudella jonka Baliani ja Galileo olivat havainneet rajoittavan lapon käyttöä. Mikä tärkeintä tässä kokeilussa, laskenut vesi oli jättänyt tyhjää tilaa putken yläpäähän, jolla ei ollut aikaisemmin kosketusta ilman kanssa. Näytti mahdolliselta että putken yläpäähän muodostui tyhjiö. <ref name="History of the Barometer"/>
{{Commons|Barometer|Ilmapuntari}}▼
Perinteisesti oli ajateltu (erityisesti aristoteelien keskuudessa), että ilmalla ei ollut painoa. Jopa Galilei oli hyväksynyt sen yksinkertaisena totuutena. Torricelli kyseenalaisti tämän, ja ehdotti sen sijaan että ilmalla oli paino, ja se oli voima joka piti veden putkessa. Hän näki barometrin mittausvälineenä, eikä pelkkänä välineenä luoda tyhjiö. Tämän vuoksi häntä yleisesti pidetään ilmapuntarin keksijänä. <ref name="History of the Barometer"/>
Johtuen Torricellin naapurustossa liikkuvista huhuista joiden mukaan hän oli mukana jonkinlaisessa noituudessa, että hänen oli pidettävä kokeensa salassa välttääkseen pidätyksen. Hänen oli myös jatkossa käytettävä raskaampaa nestettä kuin vesi, ja hän päätteli että käyttämällä elohopeaa putkesta voitaisiin tehdä lyhyempi. Elohopealle, joka on 14 kertaa raskaampaa kuin vesi tarvittiin vain 80cm pitkä putki, toisin kuin veden tapauksessa 10,5m <ref>{{cite web|url=http://www.barometer.ws/history.html |title=Brief History of the Barometer|publisher=Barometer.ws |date=|accessdate=}}</ref>
Vuonna 1646 Blaise Pascal ja Pierre Petit olivat toistaneet ja hioneet Torricellin kokeilua kuultuuan siitä Marin Mersenneltä, joka oli itse nähnyt Torricellin tekevän kokeen vuonna 1644. Pascal aikoi testata aristoteelien ehdotusta jonka mukaan nesteessä olevat "höyryt" täyttivät tyhjän tilan. Hän korvasi veden viinillä, koska aristoteelit odottivat sen seisovan matalammalla suuremman "höyry"määrän johdosta. Pascal suoritti kokeen julkisesti, ja viini ei seissyt matalammalla kuin vesi. <ref name="History of the Barometer"/>
Kuitenkin Pascal meni vielä pidemmälle testatessaan mekaanista teoriaa. Jos, kuten Torricel ja Pascal epäilivät, ilmalla olisi paino, painoa olisi vähemmän korkeammalla. Siksi Pascal kirjoitti langolleen Lorin Perierille, joka asui lähellä vuorta nimeltä Puy de Dome, ja pyysi häntä tekemään mittauksia. Syyskuussa 1648 Perier teki huolellisia mittauksia, ja totesi että elohopeapatsas seisoi matalammalla mitä korkemmalle mentiin.<ref name="History of the Barometer"/>
== Ilmapuntarityypit ==
=== Veteen perustuvat ilmapuntarit ===
Käsitys, jonka mukaan laskeva ilmanpaine ennustaa myrskyä, tarjoaa teoreettisen perusteen "myrskylasiksi" tai "Goethen ilmapuntariksi" nimetylle laitteelle. Se nimettiin [[Johann Wolfgang von Goethe]]n, saksalaisen tiedemiehen ja kirjailijan mukaan, joka kehitti yksinkertaisen mutta tehokkaan sääpallobarometrin käyttäen Torricellin luomia periaatteita. <ref name="JET">JetStream.[http://www.srh.weather.gov/jetstream/atmos/ll_pressure.htm Learning Lesson: Measure the Pressure - The "Wet" Barometer.].</ref>
Vesi-ilmapuntari koostuu lasiastiasta, joka on sinetöity puolilleen vettä. Siinä on kapea nokka joka nousee vesirajan alapuolelta. Nokan kärki on avoin ilmanpaineen muutoksille. Kun ilmanpaine on alhaisempi kuin astian sinetöinnin aikaan, nokan vedenpinta nousee astian vedenpinnan yläpuolelle, korkeapaineella se laskee pinnan alapuolelle. Tällaisen ilmapuntarin variaatio voidaan helposti tehdä kotona.
=== Elohopeailmapuntarit ===
Elohopeabarometri koostuu vähintään 84cm korkeasta lasiputkesta, joka on suljettu toisesta päästä ja yhdistetty elohopeasäiliöön toisesta päästä. Elohopean paino luo tyhjiön putken yläpäähän. Elohopea liikkuu putkessa kunnes se on tasapainossa ilmakehän siihen kohdistaman painon kanssa. Korkeapaine pakottaa elohopean korkeammalle putkeen, matalapaineella elohopea laskee. Koska lämpötila vähentää elohopean tiheyttä, asteikko on säädetty kompensoimaan tätä.
Torricelli dokumentoi, että elohopeapatsaan korkeus muuttui hieman joka päivä, ja päätteli tämän johtuvan ilmakehän paineen muutoksista.<ref name="http://www.islandnet.com/~see/weather/history/barometerhistory1.htm"/> Hän kirjoitti että elämme ilmameren alareunassa.
Elohopeabarometrissä paine ilmaistaan tuumina tai millimetreinä (torr). Paineen merkintä liittyy elohopeapatsaan korkeuteen. 1 ilmakehä vastaa noin 760 millimetriä elohopeaa.
5. kesäkuuta 2007 Euroopan unionin direktiivi alkoi rajoittaa elohopean myyntiä, mikä käytännössä lopetti elohopeailmapuntarien tuotannon Euroopassa.
=== Aneroidi-ilmapuntarit ===
[[Image:aneroid barometer.JPG|thumb|Vanha aneroidi-ilmapuntari]]
[[Image:Barometer.JPG|thumb|Nykyaikainen aneroidi-ilmapuntari]]
▲'''Aneroidi-''' eli '''rasiailmapuntarissa''' on joustava metallirasia, jonka sisällä on [[tyhjiö]]. Sen keksi ranskalainen insinööri ja keksijä Lucien Vidie 1800-luvulla. Rasia on valmistettu [[beryllium]]in ja
=== Barografit ===
Barografissa on aneroidi-ilmapuntari, joka liikuttaa kellokoneiston käyttämälle rummulle viivaa piirtävää neulaa. Neula piirtää viivaa paperille tai noetulle foliolle.<ref>Glossary of Meteorology.[http://amsglossary.allenpress.com/glossary/search?id=barograph1Barograph.]</ref>
=== Muita harvinaisempia ilmapuntareita ===
On olemassa myös muita epätavallisempia ilmapuntareita, myrskylasin variaatioista kuten Collinsin pöytäbarometrista, aina perinteisimpiin malleihin kuten Hooken otheometri ja Rossin Sympiesometri. Jotkut, kuten hainöljybarometri<ref>Shark Oil Barometer[http://www.barometerworld.co.uk/articles.htm#sharkoil Barometer World]</ref> toimivat vain tietyllä lämpötila-alueella.
== Sovellukset ==
[[Image:barograph dbx1 iso.jpg|thumb|left|Digitaalinen ilmapuntari.]]
Ilmanpainetta on käytetty sään ennustamiseen 1800-luvulta alkaen.<ref>[[USA Today]]. [http://www.usatoday.com/weather/wbarocx.htmUnderstanding air pressure.]</ref> Käytettäessä myös tuulihavaintoja, ilmanpaineen avulla voidaan tehdä lyhyen ajan ennustuksia.<ref>USA Today. [http://www.usatoday.com/weather/wfbarrow.htmUsing winds and a barometer to make forecasts.]</ref> Kerättäessä ilmanpainetietoja useilta asemilta, voidaan luoda sääkarttoja. Isobaarit ovat sääkartassa ilmanpainealueiden rajoja.<ref>{{cite web|publisher=University of Wisconsin|author=Edward J. Hopkins, Ph.D.|date=1996-06-10|url=http://www.meteor.wisc.edu/~hopkins/aos100/sfc-anl.htm|title=Surface Weather Analysis Chart|accessdate=}}</ref> Paikallinen korkeapaine toimii lähestyvien sääjärjestelmien esteenä.<ref name="convection">{{cite book|author=Robert Penrose Pearce|year=2002|url=http://books.google.com/?id=QECy_UBdyrcC&pg=PA66&lpg=PA66&dq=ways+to+moisten+the+atmosphere|title=Meteorology at the Millennium|publisher=Academic Press|page=66|isbn=978-0-12-548035-2|accessdate=}}</ref> Suuri ja nopea paineen lasku, vähintään 3,5 hPa, voi ennakoida matalapainetta. Paineen nouseminen ennakoi korkeapainetta ja säätilan paranemista. <ref>Weather Doctor.[http://www.islandnet.com/~see/weather/eyes/barometer3.htm Applying The Barometer To Weather Watching.]</ref>
== Huomioonotettavaa ==
=== Lämpötila ===
Elohopean tiheys muuttuu lämpötilan mukaan, joka tulee ottaa huomioon elohopeailmapuntaria luettaessa. Tätä varten elohopeailmapuntarissa on yleensä mukana lämpömittari. Myös aneroidi-ilmapuntarissa voi olla kaksoismetallista tehty lämpötilakompensaattori. Kotiköyttöön myytävissä ilmapuntareissa sitä ei yleensä ole.
=== Korkeus ===
Koska ilmanpaine laskee noustessa merenpinnasta (ja nousee laskeuduttaessa sen tasolle), ilmapuntarin lukema on sidottu tiettyyn paikkaan. Muulloin lukema pitää ensin muuttaa merenpinnan tason painetta vastaavaksi. Ilmapuntaria voi käyttää lentokoneen korkeusmittarin säätöön. Aneroidi-ilmapuntarissa on ruuvi, josta sen voi kalibroida kulloiseenkin käyttöpaikkaan sopivaksi.
== Katso myös ==
* [[Sään ennustaminen]]
* [[Sääasema]]
* [[Ilmanpaine]]
* [[Sääkartta]]
== Lähteet ==
{{Reflist}}
▲{{Commons|Barometer|Ilmapuntari}}
[[Luokka:Mittalaitteet]]
[[Luokka:Meteorologia]]
| |||