Ero sivun ”Käännöstiede” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
ja siten lopulta myös käännösten laatua.
 
Käännöstieteen synty sijoittuu 1950- ja 60-luvuille, jolloin kääntäjäkoulutuksen tarpeisiin kehitettiin ensimmäiset varsinaiset käännösteoriat. Näiden pohjalta käännöstiede on vuosien saatossa laajentunut nykyiseen mittaansa. Ennen kuin käännöstieteestä tuli oma tieteenalansa 1980-luvulla, käännöksiin ja kääntämiseen liittyvää tutkimusta tehtiin pääasiassa kieli- ja [[Kirjallisuustiede|kirjallisuustieteissä]]. [[Kielitiede|Kielitieteen]] ja käännöstieteen suhde on edelleen hyvin läheinen, ja usein kielitieteellisistä teorioista tai tutkimussuunnista on kehitetty myös käännöstieteellisiä sovelluksia. Käännöstiedettä ei kuitenkaan voi pitää täysin kielitieteen alahaarana, sillä käännöstutkimuksessa on valtavasti myös sellaisia aloja, jotka eivät käsittele kieltä millään tavalla, kuten kääntämisen etiikka.<ref>Vehmas-Lehto 2008, s. 28-2928–29.</ref> Käännöstiede on silti varsin poikkitieteellinen tieteenala, eli siinä on mahdollista yhdistää monia eri tieteitä. Kieli- ja kirjallisuustieteiden lisäksi kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksessa voidaan käyttää apuna muun muassa [[Yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteitä]], [[Viestintätieteet|viestintätieteitä]], [[Psykologia|psykologiaa]], [[Filosofia|filosofiaa]], [[Filologia|filologiaa]] ja [[Kulttuurintutkimus|kulttuurintutkimusta]]. Muista tieteistä voidaan lainata esimerkiksi [[Metodi|metodeja]] tai teorioita, joiden kautta kääntämisen tutkimukseen saadaan uusia näkökulmia.
 
Käännöstieteen kasvun myötä sen piiriin on syntynyt paljon uusia tutkimusalueita, ja nyt tutkitaan itse käännösprosessin tuloksen lisäksi myös esimerkiksi kääntämisen [[Konteksti|kontekstia]] eli kääntäjää ympäröivää [[Yhteiskunta|yhteiskuntaa]] ja sen vaikutusta kääntämisen lopputulokseen. Tähän liittyen voidaan tutkia vaikkapa miten vanhat käännökset eroavat uusista tai miten kulttuurinen etäisyys lähde- ja kohdekulttuurien välillä vaikuttaa käännökseen. Kääntämisen ympäristö on jatkuvasti muutoksessa, joten uusia tutkimuskohteitakin syntyy kaiken aikaa. Tekniikan kehittyminenkin on avannut uusia tutkimusmahdollisuuksia: nykyään voidaan tutkia esimerkiksi [[Magneettikuvaus|magneettikuvauksen]] avulla, miten tulkin aivot toimivat [[Tulkkaus|tulkkauksen]] aikana, ja saada tätä kautta lisää tietoa tulkkausprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Uutta tutkittavaa löytyy myös käännösteknologian alalta: miten esimerkiksi [[Käännösmuisti|käännösmuistien]] kehittyminen on vaikuttanut kääntämiseen?
15

muokkausta