Ero sivun ”Ranskan kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 139:
Ranskan substantiiveilla on kaksi [[suku (kielioppi)|sukua]], [[maskuliini]] ja [[feminiini]]. Sanan sukua ei pysty päättelemään sanan ulkomuodosta varmasti, tosin -e- tai -ion-päätteiset ovat usein feminiinejä. Myös jotkin merkitykset vaikuttavat sanan sukuun, esimerkiksi useimmat maat ovat feminiinejä ja kielet maskuliineja. Sanan suku vaikuttaa yksikössä artikkelien valintaan ja [[adjektiivi]]en taipumiseen.
Monikko muodostetaan kirjoitetussa kielessä useimmiten lisäämällä sanan loppuun pääte -s, mutta joskus myös -x. Tätä monikon päätettä ei kuitenkaan äännetä, vaan puheessa monikon erottaa yksiköstä useimmiten vain [[artikkeli (kielioppi)]], jonka ääntäminen muuttuu s-päätteen takia, toisin kuin nominien (artikkelien e-kirjain äännetään yksikössä ö:nä ja monikossa e:nä, monikkoartikkelin s-kirjain äännetään vain jos seuraava sana alkaa vokaaliäänteellä).
Ranskassa on käytössä kuusi artikkelia. Maskuliinin epämääräinen yksikkö ''un'', feminiinin vastaava ''une'', näitä vastaavat määräiset artikkelit ''le'', ''la'' ja vokaalilla tai vokaalisella h:lla alkavan sanan edessä ''l'''. Monikossa ei artikkelin osalta tehdä eroa sanan suvun mukaan, vaan määräinen ''les'' tai epämääräinen ''des'' on käytössä, oli sanan suku mikä tahansa.
| |||