Ero sivun ”Glottaaliklusiili” versioiden välillä

'''Glottaaliklusiili''' on äänne, joka muodostetaan sulkemalla hetkeksi kokonaan sekä [[äänirako|äänihuulirako]] että rustorako kuvion A osittamalla tavalla. Glottaaliklusiilin [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|IPA]]-merkki on {{IPA|[ʔ]}}. Päinvastoin kuin muut [[klusiili]]t, joilla on sekä soinnillinen että soinniton sarja, glottaaliklusiili voi olla vain soinniton. Soinnillinen glottaaliklusiili on foneettisesti mahdoton äänne, koska [[fonaatio]] on mahdoton äänirako suljettuna.

 

 

Suomensukuisista kielistä [[võro]]ssa on erillinen foneemi 'q' glottaaliklusiilille; esimerkiksi nominatiivin monikko on 'q', esimerkiksi ''bussiq'' vrt. suomen ''bussit''. Brittienglannin joissain murteissa, kuten [[cockney]]'ssa ''T'' ja ''TT'' ääntyy glottaaliklusiilina, esimerkiksi ''Britain'', ''butter''. Transkriptiossa käytetään yleensä heittomerkkiä: ''Bri'n, wi' li'l bi' of bu'er''. Monissa kielissä sille on erillinen kirjain: [[Arabian kieli|arabiassa]] ja [[heprea]]ssa sille on oma kirjain, ja muun muassa [[havaijin kieli|havaijissa]] käytetään käännettyä pilkkua (‘) eli [[‘okina]]a. [[Tanskan kieli|Tanskassa]] ns. ''stød''-ilmiö lisää glottaaliklusiilin, esimerkiksi "hund" ääntyy {{IPA|[hunʔ]}}.