|
'''Murikka-opisto''' on erityisesti [[Metallityöväen Liitto|Metallityöväen Liiton]] jäsenille ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava kansanopisto, joka sijaitsee [[Tampere]]en [[Teisko]]ssa. Opisto on osa ammattiyhdistysopistojen ryhmää, johon Murikan ohella kuuluvat toimihenkilöliittojen Aktiivi-instituutti, SAK:n Kiljavan Opisto, Rakennusliiton Siikaranta-opisto ja JHL:n Raseborg-opisto.
Metallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistysliikkeen kansanopisto ja sen tehtävänä on tuottaa laajasti määritellen osaamista metallityöläisten edunvalvontaan ja jäsenten työelämään. Oppimisen näkökulmasta katsoen ammattiyhdistyskoulutuksen tehtävänä on auttaa opiskelijoita oppimaan omaan työelämäänsä, siihen liittyvään edunvalvontaan ja organisoituun yhteistyöhön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tuottamaan yhteisöllisiä kokemuksia oppimisympäristöissä. Niistä kaikista osa-alueista kasvaa ammattiyhdistystoiminnan osaamista. Opiston koulutuksesta yli 80 % on lyhytkurssimuotoista enintään 10 päivää kestävää koulutusta. TässäOpiston kontekstissatarjoamia opettamisenkeskeisiä osanakursseja onovat luodaesimerkiksi sellaiset sisällöt, aikuisille sopiva pedagogiikkaluottamusmies- ja oppimista edistävät didaktiset ratkaisut, jotka tekevät oppimisesta tavoitteellista, tehokasta, tuloksellista ja kokemuksellistatyösuojelukurssit.
Opiston oman ilmoituksen mukaan sen tarjoaman koulutuksen pääpaino on lyhytkurssitoiminnassa ja sen tarjoamia keskeisiä kursseja ovat esimerkiksi luottamusmies- ja työsuojelukurssit.
Opistossa opiskelee vuosittain noin 4 000 ihmistä kaikkiaan 160:llä kurssilla.
Opiston rakennus, jonkarakennuksen ovat suunnitelleet [[Pekka Helin (arkkitehti)|Pekka Helin]] ja [[Tuomo Siitonen]], on opiston omien sanojen mukaan "70-luvun arkkitehtuurin jalostunut ja maailmalla tunnettu näyte". Arkkitehdit itse luonnehtivat rakennusta "instrumentiksi, jota valo soittaa"
Opiskelu Murikka-opistossa tuottaa opiskelijalle paitsi ammattiyhdistystoimintaan ja edunvalvontaan liittyviä tietoja, taitoja ja elämyksiä myös ns. metakompetensseja. Nordhaug (1994){{Lähde tarkemmin}} luokittelee metakompetensseiksi esimerkiksi oppimiskyvyn, analysointikyvyn, luovuuden, vieraan kielen ja kulttuurin hallitsemisen. Edelleen metakompetensseja ovat kyky havaita ja käsitellä ympäristön signaaleja ja tapahtumia, kyky suvaita ja hallita epävarmuutta, kyky kommunikoida, yhteistyötaidot, neuvottelutaidot ja kyky sopeutua muutoksiin. Näille metakompetensseille on tyypillistä yleisyys ja kantajasidonnaisuus.
Murikka-opiston koulutuksessa kehittyvät komptenssit ovat käytettävissä järjestöelämän ulkopuolellakin, voidaan päätellä, että järjestösidonnainen ay-koulutus varustaa jäseniä järjestön omaa tarvetta laajemmin tiedoin ja taidoin.
==Aiheesta muualla==
| 