Ero sivun ”Jyväskylä–Haapajärvi-rata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 44:
Henkilöliikenne välillä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin [[1968]], ja radan loppupää jäi vain tavaraliikenteen käyttöön. Jäljelle jäänyt osuus pysyi yhä kohtuullisen tiheästi liikennöitynä. Vuonna 1969 Jyväskylän ja Saarijärven välillä oli 27 pysähdyspaikkaa ja henkilöjunia kulki seitsemän vuorokaudessa sekä yksi välillä Äänekoski-Jyväskylä.<ref>Suomen kulkuneuvot 1969</ref> Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa, rautatieasema ja keskustan seisake. Väliltä Äänekoski-Saarijärvi henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin vuonna [[1978]]{{lähde}} ja väliltä Äänekoski–Jyväskylä vuonna [[1987]].
 
Äänekosken pohjoispuolelta rata jäi tuoreeltaan keskeneräiseksi ja vaikeasti liikennöitäväksi, eikä sille tehty lainkaan esimerkiksi opastimia. Se jäi tavaraliikenteen invalidiradaksi, jolla liikenne oli pitkään satunnaista. Esimerkiksi vuonna 1984 Jyväskylän ja Saarijärven välillä kuljetettiin tavaraa Jyväskylään päin 24,2 miljoonaa [[tonnikilometri|nettotonnikilometriä]] ja Saarijärvelle päin 4,4 miljoonaa. Saarijärven ja Haapajärven välillä luvut olivat 3,6 miljoonaa Saarijärvelle ja 2,5 miljoonaa Haapajärvelle.<ref name=kst149 /> Liikennemäärät ovat kuitenkin moninkertaistuneet sen jälkeen, kun VR vapautettiin radanpidon rasitteesta (<ref>"Rautatie on mahdollisuus", kaavio rataosan liikenteen kehityksestä s. 55)</ref>. Jopa radan koko vähäinen kapasiteetti on ainakin kerran raakapuukuljetusten huippuaikoina jouduttu ottamaan käyttöön, siis myös yön tunnit.
 
Rataosuudella sijaitsi [[Vihtavuori|Vihtavuoren]] liikennepaikka (Vri), jonka vieressä sijaitsi Valtion Ruutitehdas, ''Vihtavuori''. Vanhalta [[1936]]<ref>[http://www.mikanhuone.com/jyvaskyla-haapajarvi.html Suomen rautatieasemat] Mika Vähä-Lassila, 2009</ref> rakennetulta Vihtavuoren asemalta johti [[kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] rata ruutitehtaalle.