Ero sivun ”Peräseinäjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Peräseinäjoen itsenäistyminen (1800-luku): Peräseinäjoki ei sijaitse Savossa. Rakennettava rata oli Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle kulkeva. |
|||
Rivi 41:
Kunnallishallinnon eriytyminen seurakunnasta alkoi 1865 annetun kunnallisasetuksen myötä. Peräseinäjoki muodosti ensin Seinäjoen ja Ilmajoen kanssa yhteisen kunnanhallinnon, kunnes se aloitti itsenäistymisprosessin tammikuussa 1868. Tuolloin kappeliseurakunta valitsi kaksi asiamiestä jotka luetteloivat maksuvelvolliset asukkaat. Kuntakokouksesta tulikin maallissessa hallinnossa kappelikokousten jatkaja, kun asioiden valmistelu ja toteutus hoidettiin kunnalliskokouksessa.<ref>Peräseinäjoen historia s. 72</ref> Seurakunnan siteet Ilmajokeen katkesivat 1890-luvulla oman kirkkoherran myötä.<ref>Peräseinäjoen historia s.69</ref>
Väestönkasvu alkoi 1800-luvun alussa. Vuonna 1805 asukasluku oli 405 henkeä ja tuo luku kaksinkertaistui 20 vuodessa vuoteen 1825, nelinkertaistui 50 vuodessa vuoteen 1855 ja kahdeksankertaistui 85 vuodessa niin että vuonna 1890 asukaluku oli 3257 henkilöä. Väestön ikärakenne oli tuolloin nuori, kun yli 60-vuotiaita oli 5-7 % väestöstä ja alle 15-vuotiaita noin 20 %. Väestönkasvua rajoittivat kuitenkin lukuisat kulkutaudit.<ref>Peräseinäjoen historia s. 83</ref> Vuonna 1889 Peräseinäjoella oli 164 taloa ja 188 torppaa. Väkiluku oli tuolloin 3893 ja heistä 16 vuotta oli täyttänyt 2075.
Kaupankäynti vapautui 1859 maaseudulla ja Peräseinäjoen ensimmäistä kauppaa piti Oskar Engelbrekt Leidenius Luomankylän Kärjessä vuodesta 1865 vuoteen 1879, jonka jälkeen Leidenius jätti liikkeensä kaupanhoitajille 11 vuodeksi. 1870-luvulla kauppaa pitivät Peräseinäjoella myös kauppias Kullberg ja Juho Fredrik Finmon. Leideniuksen tavoin toinen pitkäaikainen kauppias oli Mikko Katila joka siirsi liikkeensä Kihniänkylään pitäen liikettä seitsemäntoista vuoden ajan.<ref>Peräseinäjoen historia s. 101</ref>
| |||