Ero sivun ”Töölön sairaala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Töölön sairaala on osa [[HUS|Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä]].
 
Sairaala valmistui 1932 Suomen Punaisen Ristin sairaalaksisairaalana arkkitehti Jussi Paatelan piirustusten mukaan. Arkkitehtonisesti rakennus edustaa klassismin siirtymävaihetta funktionalismiin ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä mm. Paatelan toiseen samanaikaiseen sairaalatyöhön, Naistenklinikkaan. Talvi- ja jatkosodan aikana SPR:n sairaala toimi Helsingin väestönsuojelun sairaala-asemana ja osana Sotasairaala 54:ää muodostettiin sen ympärille (talvisodassa nimityksenä oli Punaisen Ristin Sotasairaala, PR.SotaS.). HYKS:n perustamisen myötä sairaala siirtyi sen osaksi 1958. Nykyisen neurokirurgian klinikan, poliklinikan ja tapaturma-aseman käsittävä laajennusosa valmistui 1959. Laajennusosan valmistuttua sisäänkäynti siirtyi nykyiselle paikalleen, aiemman sisäänkäynnin sijaittua alueen halki kulkeneen Punaisen Ristin kujan varrella. Jo alusta alkaen sairaalan keskeinen funktio oli tapaturmapotilaiden hoidossa. Vuoteen 1960 sairaala toimi kuitenkin yleiskirurgisena hoitopaikkana. Tämän jälkeen sairaalan tiloissa aloittivat toimintansa HYKS:n I ja V kirurgian klinikka, erikoisaloinaan ortopedia ja traumatologia ja neurokirurgia.
 
Suomen Punaisen Ristin sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi valittiin professori Richard Faltinin kieltäydyttyä dosentti [[Simo_Brofeldt|Simo Brofeldt]]. Brofeldtin kuoltua nimitettiin 1943 ylilääkäriksi dosentti Aarno Snellman.
Töölön sairaalaa voidaan pitää suomalaisen neurokirurgian kehtona. 1930-luvulla silloinen alilääkäri Aarno Snellman (sittemmin neurokirurgian professori) perehtyi neurokirurgiaan Tukholmassa Herbert Olivecronan oppilaana ja 1936 avattiin maan ensimmäinen neurokirurginen osasto osana SPR:n sairaalaa. Neurokirurgian klinikan yhteydessä aloitti myös maan ensimmäinen teho-osasto 1959.
 
Töölön sairaalaa voidaan pitää suomalaisen neurokirurgian kehtona. 1930-luvulla silloinen alilääkäri Aarno Snellman (sittemmin neurokirurgian professori) perehtyi neurokirurgiaan Tukholmassa Herbert Olivecronan oppilaana ja 1936 avattiin maan ensimmäinen neurokirurginen osasto osana SPR:n sairaalaa. Neurokirurgisen osaston toiminta kehittyi pitkälti sodissa kallo-aivovammoista saadun huomattavan kokemuksen myötä; Sotasairaala 54:ssä hoidettiin keskitetysti vaikeimmat neurokirurgiset tapaukset (aivovammat, selkäydinvammat, vaikeat hermovammat). Neurokirurgian klinikan yhteydessä aloitti myös maan ensimmäinen teho-osasto 1959.
 
<ref>[http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/aluetietoa/ Helsingin kaupunginkirjasto]</ref> Sairaalan yhteydessä aloitti toimintansa nykyinen [[verenluovutus|veripalvelu]]. Verenluovutusta varten sairaalan kellariin oli sisustettu erityinen luovutustila jossa oli aluksi tavalliset hoitopöydät ja myöhemmin erityiset tarkoitukseen suunnitellut säädettävät lavitsat verenluovuttajia varten. Tilan yhteydessä toimi pieni alle kymmenen hengen kahvila verenluovuttajia varten.