Ero sivun ”Peräseinäjoki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Kaupankäynti vapautui 1859 maaseudulla ja Peräseinäjoen ensimmäistä kauppaa piti Oskar Engelbrekt Leidenius Luomankylän Kärjessä vuodesta 1865 vuoteen 1879, jonka jälkeen Leidenius jätti liikkeensä kaupanhoitajille 11 vuodeksi. 1870-luvulla kauppaa pitivät Peräseinäjoella myös kauppias Kullberg ja Juho Fredrik Finmon. Leideniuksen tavoin toinen pitkäaikainen kauppias oli Mikko Katila joka siirsi liikkeensä Kihniänkylään pitäen liikettä seitsemäntoista vuoden ajan.<ref>Peräseinäjoen historia s. 101</ref>
1800-luvulla liikenneyhteydet olivat pitkälti heikkoja. Rahojen puutteen takia kesken olevat tiehankkeet viivästyivät, kuten esimerkiksi maantie Alavudelta Peräseinäjoelle kesti vuodesta 1819 vuoteen 1835. Teitä
Koulutus alkoi Peräseinäjoella lukutaidon huolehtimisella, ja sitä toteutettiin kinkereillä kirkon toimesta. Koulumestari Johan Sandel aloitti lastenopetuksen marraskuussa 1854 Viitalan-, Luoman- ja Peräseinäjoenkylässä, ja se toimi syksyyn 1867.<ref>Peräseinäjoen historia s. 130</ref> Koulutupa tehtiin juhannukseksi 1869, mutta kiertokoulun opettajia saatin vasta lain määräyksellä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 131</ref> Kiertokoulu toimi Peräseinäjoella vuoteen 1890 kunnes kansakouluaate teki tuloaan. Varsinainen yläkansakoulu aloitettiin 1892. Oppilasmäärä ensimmäisinä vuosina vaihteli 62 ja 71 välillä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 133</ref> Kirjastopalvelut tulivat Peräseinäjoelle 1883, ja se oli paikallisten keskuudessa kovassa käytössä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 134</ref>
|