Ero sivun ”Peräseinäjoki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 41:
Kunnallishallinnon eriytyminen seurakunnasta alkoi 1865 annetun kunnallisasetuksen myötä. Peräseinäjoki muodosti ensin Seinäjoen ja Ilmajoen kanssa yhteisen kunnanhallinnon, kunnes se aloitti itsenäistymisprosessin tammikuussa 1868. Tuolloin kappeliseurakunta valitsi kaksi asiamiestä jotka luetteloivat maksuvelvolliset asukkaat. Kuntakokouksesta tulikin maallissessa hallinnossa kappelikokousten jatkaja, kun asioiden valmistelu ja toteutus hoidettiin kunnalliskokouksessa.<ref>Peräseinäjoen historia s. 72</ref> Seurakunnan siteet Ilmajokeen katkesivat 1890-luvulla oman kirkkoherran myötä.<ref>Peräseinäjoen historia s.69</ref>
Väestönkasvu alkoi 1800-luvun alussa. Vuonna 1805 asukasluku oli 405 henkeä ja tuo luku kaksinkertaistui 20 vuodessa vuoteen 1825, nelinkertaistui
Kaupankäynnin vapautui 1859 maaseudulla ja Peräseinäjoen ensimmäistä kauppaa piti Oskar Engelbrekt Leidenius Luomankylän Kärjessä vuodesta 1865 vuoteen 1879, jonka jälkeen Leidenius jätti liikkeensä kaupanhoitajille 11 vuodeksi. 1870-luvulla kauppaa pitivät Peräseinäjoella myös kauppias Kullberg ja Juho Fredrik Finmon. Leideniuksen tavoin toinen pitkäaikainen kauppias oli Mikko Katila joka siirsi liikkeensä Kihniänkylään pitäen liiketä seitsemäntoista vuoden ajan.<ref>Peräseinäjoen historia s. 101</ref>
|