Ero sivun ”Hakaniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Työväen koti: - mainitaan Hakaniemen mellakka
Rivi 39:
[[1800]]-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli ''haka''. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna [[1846]] valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla [[Helsinki]] alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja [[Sörnäinen|Sörnäisen]] alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja [[Pitkäsilta|Pitkänsillan]] toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue.
 
Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan [[porvaristo]]n ja pohjoisen [[Työväki|työväen]] luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja [[Hakaniemen tori]]lla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 [[Viaporin kapina]]n aiakna siellä tapahtui niin sanottu [[Hakaniemen mellakka]], jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa "Graniittilinnassa", eli [[Helsingin työväentalossatyöväentalo]]ssa [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] ja [[V. I. Lenin]]in johdolla.{{lähde}} [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alkoikinalkamishetkenä pidetään sitä, kun Hakaniemenillalla 26. tammikuuta 1918 Työväentalontyöväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi.
 
===Aatteen hiipuminen===