Ero sivun ”Paavo Väyrynen” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p (lähdeteos, lyhyemmät viittaukset)
Vuoden 1982 suurin poliittinen selkkaus oli ns. [[jalasmökkijupakka]]. Väyrysen asui perheineen Helsingissä, mutta heillä oli myös vaatimaton asunto myös Keminmaalla. Tuolloin kansanedustajat saivat päivärahansa eduskunnan ja vaalipiirin välisestä etäisyydestä ja kahden asunnon ylläpidosta. Väyrysen lisäksi useat muutkin kansanedustajat käyttivät tätä etua, mutta hän nousi asian symboliksi. Aiempi oikeuskansleri [[Risto Leskinen]], eduskunnan virkamiehet ja kansliatoimikunta katsoivat menettelyn lailliseksi. Vastaavasti uusi oikeuskansleri [[Kai Korte]] puuttui asiaan ja lopulta [[Korkein hallinto-oikeus]] tulkitsi Väyrysen vakituiseksi asuinpaikaksi Helsingin.<ref name="kor-144">Korhonen 2010, s. 145</ref>
 
Kohu alkoi, kun julkisuudessa kerrottiin Väyrysen asuvan Keminmaalla vain tilapäiskäyttöön tarkoitetussa asunnossa, joka oli perustettu "jalasten" päälle. Kohun jälkeen aikaisemmin omaksuttua väestökirjalain tulkintaa muutettiin siten, että kansanedustajien asuinpaikka alettiin määritellä asunto-olojen perusteella, jolloin Väyrysen ohella usea muukin kansanedustaja menetti päivärahansa. Tämän jälkeen päivärahajärjestelmä korvattiin kulukorvausjärjestelmällä.<ref>Korhonen 2010, s. 145–146</ref>== Urbaanit legendat ==
===Urbaanit legendat ===
Väyrysestä on liikkunut vuosien aikana lukuisia erilaisia juttuja niin mediassa kuin muutoinkin. Suurin osa jutuista on peräisin 1980-luvulta, jolloin Väyrynen oli poliittisen taistelun keskiössä. Väyrysen on väitetty muun muassa nipistelleen lentoemäntiä,<ref name="toil">[http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1037140 "Kuinka moni muistaa Väyrysen toilailut?"], MTV3.fi 19.1.2010</ref>, vaarantaneen lentoliikennettä puhumalla kännykkään ja istuneen bisnesluokassa turistiluokan lipulla.<ref>Korhonen 2010, s. 143–144.</ref> [[Hymy-lehti]] väittää Väyrysen maineen kärsineen pysyvästi paljastusartikkelistaan ”Väyrynen lentoemäntien kauhuna”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hymy.fi/hymyn-hurjimmat/hymy-suomen-aikakauslehdiston-suurin-legenda | Nimeke=Hymy – Suomen aikakauslehdistön suurin legenda | Julkaisu=Hymy | Ajankohta=8.10.2007 | Viitattu=24.2.2010}}</ref>.
 
Rekisteröitymätön käyttäjä