Ero sivun ”Lampaankääpä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: cs:Krásnoporka mlynářka
Rivi 21:
==Koko ja ulkonäkö==
 
Lampaankäävän lakki on nuorena kermanvalkoinen, mutta vanhemmiten se muttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Lampaankäävän lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja paikoitellen painunut. Sen leveys on noin 5–20&nbsp;cm. Lampaankäävän jalkaJalka on valkoinen, tukeva ja lyhyt. Lampaankäävän pillitPillit ovat valkoiset, matalat, tiheät ja johteiset. Sen tuoksu on hyvin mieto. Sen paksuPaksu malto on valkoista, mutta kuumennuksen jälkeen ja vanhemmiten se muuttuu keltaiseksi.<ref name="opas">{{Kirjaviite | Tekijä = Eriksson, K. & Kotiranta, H.| Nimeke = Käytännön sieniopas| Vuosi =1985 | Kappale = | Sivu =55 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste =ISBN 951-26-2809-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
===Samankaltaiset lajit===
 
Lampaankääpää muistuttavia sieniä ovat [[typäskääpä]] (''Albatrellus confluens''), mäntykankaiden harvinainen laji [[vuohenkääpä]] (''Albatrellus subrubescens'') sekä [[vaaleaorakas]] (''Hydnum repandum''). Typäskäävästä lampaankäävän voi erottaa esimerkiksi keittämällä tai paistamalla sienet. Lampaankäävän malto kellastuu kuumennettaessa, typäskäävällä se värjäytyy vaalean ruskeaksi.<ref name="opas" />
 
==Kasvuaika ja -paikka==
Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu-ja sekametsissä Suomen keski-ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.<ref name="opas" />