Avaa päävalikko

Muutokset

1 010 merkkiä lisätty, 7 vuotta sitten
Pari lähdettä.
 
===Tankkausvirhe===
Boeing 767 -koneissa tankkauksessa käytetään yleensa FQIS-järjestelmää (Fuel Quantity Information System Processor), joka huolehtii polttoainepumpuista ja raportoi tiedot polttoaineen määrästä lentäjille. Lennon 143 tapauksessa järjestelmä oli kuitenkin epäkunnossa.<ref name="Soaring" /> Myöhemmissä tutkimuksissa järjestelmässä ilmeni puutteellinen juotos.
 
Teknisen vian lisäksi tapahtui inhimillisiä virheitä. Turmakone oli ensimmäinen Air Canadan B767, jossa polttoainemittari näytti polttoainemäärän [[Kilogramma|kilogrammoissa]]. Vanhemmissa koneissa oli [[pauna]]määräiset polttoainemittarit. Koneen lentäjä teki erehdyksessä muunnoksen litroista paunoihin käyttäen muunnoskerrointa 1,77, kun olisi pitänyt laskea litroista kilogrammoihin, jolloin kertoimen olisi pitänyt olla 0,8. Virheellisen laskelman takia koneen tietokoneeseen syötettiin lukema 20&nbsp;400. Tällä lentäjät tarkoittivat 20&nbsp;400 paunaa, mutta tietokone tulkitsi lukeman kilogrammoiksi. Todellisuudessa koneen tankeissa oli vain 9&nbsp;144 kg [[Petroli|kerosiinia]].<ref name="ASN" />
 
Sekä lentäjät että tankkauksesta huolehtinut henkilö tekivät jokainen saman laskuvirheen. Näin kolminkertaisen tarkistuksen jälkeen polttoainemäärä hyväksyttiin "oikeaksi", ja kone nousi Montrealista ja suuntasi välilaskupaikalleen [[Ottawa]]an, mistä koneen oli määrä polttoainetäydennyksen jälkeen lentää Edmontoniin.
 
===Polttoaineen loppuminen===
41&nbsp;000 [[Jalka (mittayksikkö)|jalan]] korkeudessa (12&nbsp;500 metriä) Red Laken yläpuolella, [[Ontario]]ssa varoitusjärjestelmä ilmoitti ongelmista koneen vasemman siiven tankeissa. Lentäjät olettivat, että pumpussa oli toimintahäiriö, ja katkaisivat siitä virran. Tankit ovat siiven kärjessä, joten polttoaine olisi valunut moottoriin myös painovoimaisesti. Tietokone ilmoitti saamiensa virheellisten tietojen mukaisesti polttoainetta olevan edelleen runsaasti jäljellä. Pian vasen moottori kuitenkin pysähtyi, ja lentäjät valmistutuivat tuomaan koneen alas yhden moottorin avulla lähimmälle liikennekoneiden käyttämälle kentälle ([[Winnipeg James Armstrong Richardson International Airport|Winnipeg]]iin).<ref name="Soaring" />
 
Pian tämän jälkeen, kun lentäjät olivat ilmoittaneet Winnipegiin tulevasta hätälaskusta, ohjaamossa kuului uusi hätäsignaali: pitkä "pong"''-ääni, joka tarkoitti kaikkien moottoreiden pysähtyneen.
 
B767 on varustettu [[lasiohjaamo]]lla: Siinä perinteiset mittarit on korvattu elektronisin näyttöruuduin. Moottorien sammuttua ohjaamo, kuten luonnollisesti myös matkustamo, pimenee. Moottorit tuottavat käyttöenergian myös koneen hydrauliikalle, jota ilman B767:n kokoista konetta on mahdotonta lentää. Matkustajakoneet on kuitenkin varustettu hätäturbiinilla, joka tuottaa riittävästi energiaa, jotta kone pysyy hallinnassa. Tämä niin sanottu RAT-turbiini ponnahtaa koneen kyljestä automaattisesti, jos sitä tarvitaan.<ref name="Soaring" />
 
===Laskeutuminen===
Kapteeni Robert (Bob) Pearson ohjasi konetta ja perämies Maurice Quintal teki laskelmia siitä, riittäisivätkö koneen nopeus ja lentokorkeus Winnipegiin asti. Pian hän ja Winnipegin lennonjohto olivat yhtä mieltä asiasta: Lento 143 ei voisi päästä Winnipegiin.
 
Quintal valitsi kohteeksi [[RCAF|Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien]] tukikohdan Gimlissä. Quintal ei tiennyt, että hänen entinen palveluspaikkansa oli muutettu yleisilmailukentäksi sekä sen toinen kiitotie suljettu ja muutettu moottoriradaksi. Kyseisenä päivänä kentällä ajettiin kilpaa.<ref name="Soaring" />
 
Koneen päälaskutelineet saatiin pudotettua alas painovoimaisesti, mutta [[ilmanvastus|ilmanvastuksen]] vuoksi nokkateline tuli vain osittain alas eikä lukittunut ala-asentoonsa. Koneen laskeuduttua kapteeni Pearson "seisoi jarruilla" lyhyen kiitotien vuoksi, ja useatkaksi koneen renkaista räjähtivät. Lukittumaton nokkateline painui takaisin yläasentoonsa ja loppumatkan kone liukui nokka kiitotiessä kiinni<ref name="25thAnni" /><ref name="ASN" />. Lopulta kone pysähtyi aiheuttamatta vaaraa maassa olleille kilpailijoille ja yleisölle.
 
Lennon 61 matkustajasta ja miehistön 8 jäsenestä yksikään ei loukkaantunut vakavasti. Onnistuneesta hätälaskusta oli pitkälti kiittäminen Pearsonin laajaa purjelentokokemusta.<ref name="Soaring" />
 
Tapauksen ironiaa oli, että Winnipegistä avuksi lähetettyjen mekaanikkojen autosta loppui polttoaine matkalla Gimliin.<ref name="Soaring" /> Heidät poimi kyytiinsä toinen auto.
 
===Onnettomuuden jälkeen===
[[Tiedosto:Aca-767-C-GAUN-604-080201-01-8.jpg|thumb|200px|"Gimli Glider" Mojaven aavikolla 2008]]
 
Koneen saamat vähäiset vauriot korjattiin Gimlissä ja kone lensi pois Gimlistä kahden päivän kuluttua.<ref name="Soaring" /> Lopullisten korjausten jälkeen kone oli normaalilla reittilennollaan jo saman viikon lopulla.
 
Tapauksen jälkeen molempien moottoreiden menettämistä testattiin simulaatioissa. Kukaan ei onnistunut ensiyrityksellä suorittamaan onnistunutta pakkolaskua.
==Vastaavia tapahtumia==
[[Air Transatin lento 236]] (Airbus A330) ja [[Hapag-Lloydin lento 3378]] (Airbus A310) ovat myöhemmin laskeutuneet ilman polttoainetta. Kummassakaan tapauksessa yksikään koneessa ollut ei loukkaantunut vakavasti.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="ASN">{{Verkkoviite | Osoite = http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19830723-0 | Nimeke = Accident description | Julkaisija = Aviation Safety Network | Viitattu = 28.8.2011 | Kieli = {{en}}, {{fr}}, {{nl}}, {{de}}, {{es}}}}</ref>
 
<ref name="Soaring">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wadenelson.com/gimli.html | Nimeke = The Gimli Glider | Tekijä = Wade H. Nelson | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = Soaring Magazine | Viitattu = 28.8.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name="25thAnni">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbc.ca/news/canada/manitoba/story/2008/07/23/gimli-glider-anniversary.html | Nimeke = Hero pilot is guest for Gimli Glider 25th anniversary | Julkaisija = CBC | Viitattu = 28.8.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
}}
 
[[Luokka:Lento-onnettomuudet Kanadassa]]
8 045

muokkausta