Wikipedia

Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Voimala (keskustelu | muokkaukset)
33 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
fix, kh
Rivi 17:
|hissit = 3|navigaatio = {{Helsinki-Kerava}}
}}
 
[[Kuva:Malmin rautatieasema, Helsinki, Finland.jpg|thumb|right|250px|Asema kuvattuna laitureilta]]
 
'''Malmin rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Ml}}, {{k-sv|Malms järnvägsstation}}) on [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] [[rautatieasema]] [[Helsinki|Helsingissä]], [[Malmi (Helsinki)|Malmin]] kaupunginosassa. Se sijaitsee [[Pukinmäen rautatieasema|Pukinmäen]] ja [[Tapanilan rautatieasema|Tapanilan]] asemien välissä rataosalla {{Hki-Ri}}, noin 11 kilometriä [[Helsingin rautatieasema|Helsingin päärautatieasemalta]] pohjoiseen. Aseman ympärille on kasvanut Pohjois-Helsingin kaupallinen keskus ja aseman päällä sekä itäpuolella sijaitsee Pohjois-Helsingin bussiliikenteen solmukohta.
Rivi 29 ⟶ 27:
Malmin kylään avattiin pysäkki sotilaskäyttöön v. 1871, koska lähistöllä oli tasaista maastoa sotilaiden harjoittelualueena. Ensimmäinen asemarakennus valmistui v. 1873 ja toinen jo v. 1878. Nämä asemarakennukset sijaitsivat Kirkonkyläntien pohjoispuolella.
 
Malmi oli Suomen ensimmäisen paikallisjunaliikennereitin asemien joukossa, kun liikenne aloitettiin kesällä v. 1886.
Asemanseutu alkoi teollistua paikallisjunaliikenteen aloittamisen jälkeen nopeasti ja Malmista muodostui [[Helsingin maalaiskuntaVantaa|Helsingin maalaiskunnan]] keskustaajama ja se nimettiin [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkinentaajaväkiseksi yhdyskunnaksi]]. Asemalta johdettiin teollisuusalueille ja [[Malmin hautausmaa|hautausmaalle]] useita pistoraiteita, jotka myöhemmin ovaton kaikki purettu.
 
=== Kolmas asemarakennus ===
[[Kuva:Malmi train station 1965.jpg|thumb|left|250px|Asema vuonna 1965 ennen sähköistystä.]]
Vuonna 1929 ratapihan uudestaan järjestämisenuudelleenjärjestämisen takia oli matkustajaliikenne siirrettävä vanhasta asematalosta maantiesillasta Helsinkiin päin olevalle alueelle Kirkonkyläntien eteläpuolelle. Koska uuden asematalon sijoittamista ei tulloin vielä oltu ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myöskin pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu. Tyytymättömyydestä johtuen myönnettiin vuonna 1932 varoja uuden asematalon rakentamiseksi. Asematalo oli sijoitettava maantiesillan lounaispuolelle, johon oli tehtävä pienehkö tori autoja ym. ajoneuvoja varten. Koska maantie ja tulevan asematalon odotussalin lattiapinta oli noin 4.neljä mmetriä ratapihatasoa korkeammalla, olisi täytynyt rakentaa katettu silta raiteiden yli ja siitä portaat välilaiturille.▼
 
Erinäisten hankaluuksien vuoksi tästä ehdotuksesta luovuttiin ja rautatiehallitus päätti 1932 asettaa uuden asematalon keskelle ratapihaa. Odotussali oli ratapihan yläpuolella, ja siitä johtivat 3kolmen metrin levyiset portaat alas laiturille, josta matkatavarat nostetiin hissillä toimistoon. Odotushallin vieressä oli lisäksi erillisiä toimistohuoneita sekä 2-. luokan odotushuone. Kapeassa keskikerroksessa sijaitsivat vessat sekä arkistohuoneet ja alakerrassa lämmityslaitteet. Laiturille asematalon yhteyteen rakennettiin avonainen suojuskatossuojakatos rautapilarein. Uusi rakennus valmistui vuonna 1934.▼
▲Vuonna 1929 ratapihan uudestaan järjestämisen takia oli matkustajaliikenne siirrettävä vanhasta asematalosta maantiesillasta Helsinkiin päin olevalle alueelle Kirkonkyläntien eteläpuolelle. Koska uuden asematalon sijoittamista ei tulloin vielä oltu ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myöskin pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu. Tyytymättömyydestä johtuen myönnettiin vuonna 1932 varoja uuden asematalon rakentamiseksi. Asematalo oli sijoitettava maantiesillan lounaispuolelle, johon oli tehtävä pienehkö tori autoja ym. ajoneuvoja varten. Koska maantie ja tulevan asematalon odotussalin lattiapinta oli noin 4. m ratapihatasoa korkeammalla, olisi täytynyt rakentaa katettu silta raiteiden yli ja siitä portaat välilaiturille.
 
▲Erinäisten hankaluuksien vuoksi tästä ehdotuksesta luovuttiin ja rautatiehallitus päätti 1932 asettaa uuden asematalon keskelle ratapihaa. Odotussali oli ratapihan yläpuolella, ja siitä johtivat 3 metrin levyiset portaat alas laiturille, josta matkatavarat nostetiin hissillä toimistoon. Odotushallin vieressä oli lisäksi erillisiä toimistohuoneita sekä 2-luokan odotushuone. Kapeassa keskikerroksessa sijaitsivat vessat sekä arkistohuoneet ja alakerrassa lämmityslaitteet. Laiturille asematalon yhteyteen rakennettiin avonainen suojuskatos rautapilarein. Uusi rakennus valmistui vuonna 1934.
 
Malmi liitettiin [[SuuriHelsingin suuri alueliitos|suuressa alueliitoksessa]] Helsinkiin v. 1946. Helsinki alkoi kehittämään Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin, ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.<ref>http://vaunut.org/kuva/51069</ref> Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettin v. 1972.<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref> Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi v. 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhka-aikaa lukuunottamattalukuun ottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.<ref>VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.-31.5.1980, s.4-14</ref> Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä ja julistettu [[Museovirasto|Museoviraston]]n toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
 
=== Neljäs asemarakennus ===
 
Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980 ja -90 -luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin [[Ylä-Malmi|Ylä-]] ja [[Ala-Malmi]]n yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref>, joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen Malmilla pysähtyvät lähi­liikenne­junat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 ne käyttävät vain poikkeustilanteissa kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kauko­­liikenteen junat, jotka eivät pysähdy Malmilla. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004. Nykyään (vuonna 2011) Malmilla pysähtyy päiväsaikaan keskimäärin 4-6 junaa tunnissa suuntaansa viikonpäivästä riippuen<ref>[http://www.vr.fi/attachments/aikataulut/kotimaanliikenne/newfolder_23/5s6AxC2wW/Malmi.pdf Malmin aseman lähtevät junat 2011]</ref> ja Malmi on matkustajamäärältään lähiliikenteen merkittävimpiä asemia<ref>[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2010_henkiloliikennepaikkojen_kehittamisohjelma_web.pdf Liikenneviraston raportti, s.33]</ref>.
 
== Lähteet ==
Rivi 53 ⟶ 51:
 
{{Pääkaupunkiseudun lähiliikenne}}
{{tynkä/Rautatieasema}}
 
[[Luokka:Helsingin rautatieliikennepaikat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Malmin_rautatieasema”