Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä

Asemanseutu alkoi teollistua paikallisjunaliikenteen aloittamisen jälkeen nopeasti ja Malmista muodostui [[Helsingin maalaiskunta|Helsingin maalaiskunnan]] keskustaajama ja se nimettiin [[taajaväkiseksitaajaväkinen yhdyskunta|taajaväkinen yhdyskunnaksi]]. Asemalta johdettiin teollisuusalueille ja [[Malmin hautausmaa|hautausmaalle]] useita pistoraiteita, jotka myöhemmin ovat kaikki purettu.

Vuonna 1929 laituri siirrettiin Kirkonkyläntien eteläpuolelle ja odotushuonejärjestelyjen osoittauduttua puutteellisiksi, rakennettiin vuonna 1934 valmistunut uusi asemanrakennus Suomen oloissa ainutlaatuisesti radan päälle. Malmi liitettiin [[Suuri alueliitos|suuressa alueliitoksessa]] Helsinkiin v. 1946. Helsinki alkoi kehittämään Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin, ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.<ref>http://vaunut.org/kuva/51069</ref> Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettin v. 1972.<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref> Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi v. 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhkaaruuhka-aikaa lukuunottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.<ref>VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.-31.5.1980, s.4-14</ref> Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä ja julistettu [[Museovirasto|Museoviraston]] toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980 ja -90-luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin [[Ylä-Malmi|Ylä-]] ja [[Ala-MalminMalmi]]n yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref>, joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen laituritMalmilla pysähtyvät lähi­liikenne­junat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 jäivätne käyttöönkäyttävät vain poikkeustilanteissa, kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kauko­­liikenteen junat, jotka eivät pysähdy Malmilla. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004. Nykyään (vuonna 2011) Malmilla pysähtyy päiväsaikaan keskimäärin 4-6 junaa tunnissa suuntaansa viikonpäivästä riippuen<ref>[http://www.vr.fi/attachments/aikataulut/kotimaanliikenne/newfolder_23/5s6AxC2wW/Malmi.pdf Malmin aseman lähtevät junat 2011]</ref> ja Malmi on matkustajamäärältään lähiliikenteen merkittävimpiä asemia<ref>[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2010_henkiloliikennepaikkojen_kehittamisohjelma_web.pdf Liikenneviraston raportti, s.33]</ref>.