Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Historia lisätty, bussilinjasto korjattu 2011 talviliikenteeseen |
||
Rivi 9:
|käyttäjät = 15 700 (ark., 2005)
|lähijunat = {{K-juna}} {{I-juna}} {{N-juna}} {{T-juna}}
|vaihdot = 52A, 54
|osoite = Malminkaari 4 / Malmin kauppatie 14<br />00700 Helsinki
|etäisyydet = [[Pukinmäen rautatieasema|Pukinmäki]] 2,0 km<br />[[Tapanilan rautatieasema|Tapanila]] 2,0 km
|tyyppi = lähiliikenneasema
Rivi 18:
}}
'''Malmin rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Ml}}, {{k-sv|Malms järnvägsstation}}) on [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] [[rautatieasema]] [[Helsinki|Helsingissä]], [[Malmi (Helsinki)|Malmin]] kaupunginosassa. Se sijaitsee [[Pukinmäen rautatieasema|Pukinmäen]] ja [[Tapanilan rautatieasema|Tapanilan]] asemien välissä rataosalla {{Hki-Ri}}, noin 11 kilometriä [[Helsingin rautatieasema|Helsingin päärautatieasemalta]] pohjoiseen. Aseman ympärille on kasvanut Pohjois-Helsingin kaupallinen keskus ja aseman päällä sekä itäpuolella sijaitsee Pohjois-Helsingin bussiliikenteen solmukohta.
== Aseman historia ==
''' Ensimmäinen ja toinen asemarakennus '''
Malmin aseman ympäristö on kokenut muutoksen maalaiskylästä teollisuustaajaman kautta kauppakeskusten ympäröimäksi metromaisen liikenteen lähijuna-asemaksi.
Malmin kylään avattiin pysäkki sotilaskäyttöön v. 1871, koska lähistöllä oli tasaista maastoa sotilaiden harjoittelualueena. Ensimmäinen asemarakennus valmistui v. 1873 ja toinen jo v. 1878. Nämä asemarakennukset sijaitsivat Kirkonkyläntien pohjoispuolella.
Malmi oli Suomen ensimmäisen paikallisjunaliikennereitin asemien joukossa, kun liikenne aloitettiin kesällä v. 1886.
Asemanseutu alkoi teollistua paikallisjunaliikenteen aloittamisen jälkeen nopeasti ja Malmista muodostui [[Helsingin maalaiskunta|Helsingin maalaiskunnan]] keskustaajama ja se nimettiin [[taajaväkiseksi yhdyskunta|taajaväkinen yhdyskunnaksi]]. Asemalta johdettiin teollisuusalueille ja [[Malmin hautausmaa|hautausmaalle]] useita pistoraiteita, jotka myöhemmin ovat kaikki purettu.
''' Kolmas asemarakennus '''
Vuonna 1929 laituri siirrettiin Kirkonkyläntien eteläpuolelle ja odotushuonejärjestelyjen osoittauduttua puutteellisiksi, rakennettiin vuonna 1934 valmistunut uusi asemanrakennus Suomen oloissa ainutlaatuisesti radan päälle. Malmi liitettiin [[Suuri alueliitos|suuressa alueliitoksessa]] Helsinkiin v. 1946. Helsinki alkoi kehittämään Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.<ref>http://vaunut.org/kuva/51069</ref> Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettin v. 1972.<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref> Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi v. 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhkaa lukuunottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.<ref>VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.-31.5.1980, s.4-14</ref> Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä ja julistettu [[Museovirasto|Museoviraston]] toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
''' Neljäs asemarakennus '''
Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980 ja -90-luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin Ylä- ja Ala-Malmin yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref>, joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen laiturit 1 ja 2 jäivät käyttöön vain poikkeustilanteissa, kuten ratatöiden aikana. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004. Nykyään (vuonna 2011) Malmilla pysähtyy päiväsaikaan keskimäärin 4-6 junaa tunnissa suuntaansa viikonpäivästä riippuen<ref>[http://www.vr.fi/attachments/aikataulut/kotimaanliikenne/newfolder_23/5s6AxC2wW/Malmi.pdf Malmin aseman lähtevät junat 2011]</ref> ja Malmi on matkustajamäärältään lähiliikenteen merkittävimpiä asemia<ref>[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2010_henkiloliikennepaikkojen_kehittamisohjelma_web.pdf Liikenneviraston raportti, s.33]</ref>.
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä= Iltanen, Jussi | Nimike= Radan varrelta Suomen rautatieliikennepaikat | Julkaisija= Karttakeskus | Julkaisupaikka= Helsinki | Vuosi= 2009 | Tunniste= ISBN 978-951-593-214-3 }} s. 52-53
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 24 ⟶ 46:
[[Kuva:Malmin rautatieasema, Helsinki, Finland.jpg|thumb|left|250px|Asema kuvattuna laitureilta]]
{{Pääkaupunkiseudun lähiliikenne}}
| |||