Ero sivun ”Metsästäjä-keräilijät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty:Tainter |
|||
Rivi 29:
Koska kuitenkin syntyvyys on korkea, väestöä joudutaan usein säätelemään, jottei alueen kantokyky rasittuisi. Tässä saatetaan turvautua esimerkiksi pitkiin tabuilla varmistettuihin imettämisaikoihin tai vastasyntyneiden taikka vanhusten surmaamiseen. Poliittinen järjestelmä metsästäjä-keräilijöillä on usein sellainen, että kylässä on päällikkö, joka toimii tärkeissä kysymyksissä konsensuksen tekijänä, joka sovittelee eri näkemyksiä. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat olleet monessa tapauksessa suhteellisen tasa-arvoisia niitä seuranneisiin maanviljely-yhteisöihin verrattuna. Asioista on voitu päättää yhdessä. Muiden työn tuloksilla elävää yläluokkaa tai yksinvaltaisia johtajia on ollut vain harvoin.
Yhteiskunta koostuu yleensä pienistä ja suhteellisen itsenäisistä leiri- tai kyläyhteisöistä. Koska muiden tuloilla elävää yläluokkaa ja hallintokoneistoa ei ole, heimoyhteisöä suuremman valtakunnan hallitsemiseen vaadittavaa byrokratiaa ja organisaatiota on mahdotonta koota metsästäjä-keräilykulttuurista. Muun muassa [[Jared Diamond]] on tarkastellut tätä asiaa teoksessaan "Tykit, taudit ja teräs". [[Joseph Tainter]] käsittelee samaa asiaa yhteiskunnan [[kompleksisuus|kompleksisuuden]] käsitteen kautta. Vastakohtana [[sivilisaatio]]ille metsästäjä-keräilijöiden yhteiskunnan kompleksisuuden aste on erittäin alhainen. Koska lisääntyvä kompleksisuus tuottaa kasvavia kustannuksia henkeä kohden, selittää matala kompleksisuuden aste myös metsästäjä-keräilijöiden runsaan vapaa-ajan.<ref>Joseph Tainter, ''Problem Solving: Complexity, History, Sustainability'', Population and Environment, 2000, 22. vsk, nro 1, s. 3–41.</ref>
Nykyaikana metsästys ja keräily ovat pääasiallisina ravinnonhankintakeinoina vain eräiden harvalukuisten alkuperäiskansojen keskuudessa. Tällaisia ovat muun muassa osa Afrikan [[sanit|saneista]] sekä Etelä-Amerikassa tietyt intiaaniheimot.
| |||