Ero sivun ”Sopimusetiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Luokka:Yhteiskuntafilosofia yms. |
|||
Rivi 1:
== [[Yhteiskuntafilosofia]] ==
Tunnetuimpia yhteiskuntafilosofeja ovat varmasti 1600-1700-lukujen vaihteessa eläneet [[Thomas Hobbes]] ja [[John Locke]]. Heidän ajatuksensa olivat merkittäviä valistuksen aikana ja johtivat osakseen Ranskan suuren vallankumouksen syntymiseen. Kansa oli erittäin tyytymätön hallitsijan hirmuvaltaan ja näinä aikoina syntyneet yhteiskuntafilosofiset tekstit pyrkivät usein selkeästi joko puolustamaan tai vastustamaan silloista hallintojärjestelmää.
Yhteiskuntafilosofia kuitenkin linkittyy erittäin tiiviisti myös etiikkaan, koska usein teorioiden takana on ajatus ihmisen pohjimmaisesta luonteesta. Näiden kahden filosofian osa-alueen väliin on siis vaikeaa vetää selkeää rajaa.
Rivi 5 ⟶ 6:
== Luonnontila ja yhteiskuntasopimus==
=== Hobbes ===
ihminen oli auttamattoman itsekäs olio, joka ilman lakeja tai muita määräyksiä haalisi itselleen kaiken mahdollisen ja sortaisi muita häikelemättä aina kun pystyisi. Tällaista kuviteltua ns. ihmiskunnan alkuasetelmaa, jossa valtiota ei oltu vielä perustettu vaan ihmiset elivät luonnonvaraisina muiden eläinten tavoin, kutsutaan '''luonnontilaksi'''. Hobbesin mukaan elämä luonnontilassa on kurja ja lyhyt. Siellä vallitsee ''kaikkien sota kaikkia vastaan'', koska ihmisillä ei ole elämässään muuta tavoitetta kuin säilyä hengissä. Puolustamme kehoamme kaikin keinoin - tappamalla sitten vaikkapa muut, jos elämämme sitä edellyttää. Hengissäpysyminen on tällöin auttamatta erittäin epävarmaa. Edes voimakkain ei voi selvitä, koska muut saattavat päihittää hänet oveluudella.▼
▲Hobbesille ihminen oli auttamattoman itsekäs olio, joka ilman lakeja tai muita määräyksiä haalisi itselleen kaiken mahdollisen ja sortaisi muita häikelemättä aina kun pystyisi. Tällaista kuviteltua ns. ihmiskunnan alkuasetelmaa, jossa valtiota ei oltu vielä perustettu vaan ihmiset elivät luonnonvaraisina muiden eläinten tavoin, kutsutaan '''
Ainoa keino päästä irti luonnontilasta on Hobbesin mukaan solmia '''yhteiskuntasopimus''' (mikä käytännössä tarkoittaa valtion perustamista ja lakien asettamista). Koska ihminen on itsekäs ja kavala, toimivaa yhteiskuntaa ei synny niin kauan kuin ihmiset saavat itse kontrolloida elämäänsä. Siksi valtio tarvitsee johtoonsa ''suvereenin'' eli ehdottoman yksinvaltiaan, jolle kansalaiset luovuttavat kaikki oikeutensa. Tämä hallitsija saa, ja hänen tuleekin, pakottaa ihmiset sopuisaan yhteiseloon, vaikka sitten miekoin, koska muuten rauhaa ei saada aikaiseksi. ▼
▲Ainoa keino päästä irti luonnontilasta on Hobbesin mukaan solmia '''[[yhteiskuntasopimus]]''' (mikä käytännössä tarkoittaa valtion perustamista ja lakien asettamista). Koska ihminen on itsekäs ja kavala, toimivaa yhteiskuntaa ei synny niin kauan kuin ihmiset saavat itse kontrolloida elämäänsä. Siksi valtio tarvitsee johtoonsa ''suvereenin'' eli ehdottoman yksinvaltiaan, jolle kansalaiset luovuttavat kaikki oikeutensa. Tämä hallitsija saa, ja hänen tuleekin, pakottaa ihmiset sopuisaan yhteiseloon, vaikka sitten miekoin, koska muuten rauhaa ei saada aikaiseksi.
Vallankumous on aina negatiivinen asia, koska silloin ollaan jälleen vaarassa lipsua takaisin luonnontilaan. Tällainen toimi on kuitenkin sallittu, jos suurin osa kansasta kokee, ettei suvereeni ole hoitanut tehtäviään tai on käyttänyt valtaa itsekäästi. Näin saadaan valittua uusi, parempi hallitsija, jonka tahtoon tulee taas alistua.
Rivi 14 ⟶ 16:
Yhteiskuntasopimus on siis ainut syy siihen, miksi ihmiset toimivat moraalisesti. Heidät on pakotettu siihen.
=== Locke ===
Locken mukaan ihminen on samoin itsekäs, mutta ymmärtää hänen mukaansa silti oikeudenmukaisuuden periaatteen ja pystyy kokemaan empatiaa. Elo luonnontilassa toimii siis moitteetta kunnes joku hairahtaa rikokseen. Luonnontilan ongelma piileekin tuomiovallassa. Koska yhteistä tuomioistuinta ei ole, rangaistuksissa saatetaan syyllistyä ylilyönteihin uhrin omaisten vaatiessa hulvattomia rangaistuksia. Siksi ihmiset solmivat yhteiskuntasopimuksen.▼
▲mukaan ihminen on samoin itsekäs, mutta ymmärtää hänen mukaansa silti oikeudenmukaisuuden periaatteen ja pystyy kokemaan empatiaa. Elo luonnontilassa toimii siis moitteetta kunnes joku hairahtaa rikokseen. Luonnontilan ongelma piileekin tuomiovallassa. Koska yhteistä tuomioistuinta ei ole, rangaistuksissa saatetaan syyllistyä ylilyönteihin uhrin omaisten vaatiessa hulvattomia rangaistuksia. Siksi ihmiset solmivat yhteiskuntasopimuksen.
==Muut etiikan teoriat==
Rivi 25 ⟶ 27:
* [[Hyve-etiikka]]
== Katso myös
* [[Yhteiskuntasopimus]] [[Luokka:
| |||