Ero sivun ”Hilavirhe” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Engl. Wikipediasta käännetty artikkeli (ollut pitkään toivelistalla)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hilavirhe''' eli ''kidevirhe'' on [[kide|kiteisessä]] aineessa esiintyvä poikkeama säännöllisestä [[kiderakenne|kiderakenteesta]].
 
Kiteisissä aineissa [[atomi]]t tai [[molekyyli]]t sijaitsevat säännöllisessä järjestyksessä vakinaisella etäisyydellä toisistaan, minkä määrittävät [[hilavakio]]t. Useimmissa kiteisissä aineissa säännöllinen järjestys ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan siitä esiintyy poikkeamia, joita sanotaan kide­virheiksi.<ref name="Erh91">P. Ehrhart, Properties and interactions of atomic defects in metals and alloys,volume 25 of Landolt-Börnstein, New Series III, kappale 2, sivu 88, Springer, Berlin, 1991</ref><ref>R. W. Siegel, Atomic Defects and Diffusion in Metals, in Point Defects and Defect Interactions in Metals, toim. J.-I. Takamura, sivu 783, Pohjois-Hollanti, Amsterdam, 1982</ref><ref>{{kirjaviite | Nimeke=Point Defects in Solids|Tekijä = J. H. Crawford, L. M. Slifkin|Julkaisija=Plenum Press|Julkaisupaolla=New York|Vuosi=1975}}</ref><ref>G. D. Watkins, Native defects and their interactions with impurities in silicon, in Defects and Diffusion in Silicon Processing, toimittanut T. Diaz de la Rubia, S. Coffa, P. A. Stolk, and C. S. Rafferty, volume 469
of MRS Symposium Proceedings, sivu 139, Materials Research Society, Pittsburgh, 1997</ref>
 
==Pistemäiset virheet==
==Pistevirheet==
PistevirheetPistemäiset virheet ovat kidevirheitä, jotka esiintyvät vain yhdessä hila­pisteessä tai sen lähi­ympäristössä, josta ne eivät ulotu kauemmaksi mihinkään suuntaan. Ei voida tarkoin määritellä, kuinka suurelle alueelle se enintään voi ulottua, , jotta kyseessä olisi pistevirhepistemäinen virhe, mutta yleensä se käsittää vain muutamaa atomia vastaavan alueen. Laajemmat poikkeamat katsotaan [[dislokaatio]]iksi. Historiallisista syistä monia piste­mäisiä virheitä, varsinkin [[ionikide|ioni­kiteissä]], sanotaan ''keskuksiksi''; esimerkiksi tyhjää paikka monissa [[ioniyhdiste]]issä sanotaan [[luminesenssi]]keskuksiksi, väri­keskuksiksi tai F-keskuksiksi. Tällaiset dislokaatiot tekevät mahdolliseksi ionien kulkeutumisen kiteen läpi, mikä voi saada aikaan [[sähkökemia]]llisia reaktioita. Näitä osoittamaan käytetään [[Krögerin-Vinkin notaatio]]ta.
 
*Kidehilan ''aukot'' ovat kidehilan kohtia, joissa täysin säännöllisessä kide­hilassa olisi atomi, mutta jotka ovat tyhjiä. Jos viereinen atomi siirtyy aukon paikalle, voidaan sanoa aukon siirtyneen päin­vastaiseen suuntaan. Ympäröivä kiderakenne on siinä määrin vakaa, ettei kiderakenne aukon ympärillä luhistu. Joissakin aineissa aukkoa ympäröivillä atomeilla on taipumus liikkua aukosta poispäin, koska niihin vaikuttaa muiden atomien veto­voima. Kidehilan aukkoa tai aukkoparia ioni­kiteessä sanotaan joskus ''Schottkyn kidevirheeksi''.
Rivi 26:
*Kidevirheet voivat muodostaa myös erilaisia yhdistelmiä. Esimerkiksi jos aukon läheisyydessä on epäpuhtausatomi, molemmat voivat yhdistyä, mikäli epäpuhtausatomi on merkittävästi suurempi kuin kidehilan muodostavan aineen atomi.
 
==Viivamaiset virheet==
==Viivavirheet==
 
ViivavirheitäViivamaisia virheitä eli lineaarisia virheitä voidaan kuvata [[Gaugen teoria]]lla.
*''Dislokaatiot[[Dislokaatio]]t'' ovat lineaarisia virheitä, joiden ympäristössä jotkin atomit kidehilassa ovat poissa normaalilta paikaltaan.<ref name="Hirth-Lothe">{{kirjaviite | Tekijä = J. P. Hirth, J. Lothe|Nimeke=Theory of dislocations|Julkaisija=Krieger Pub Co|Painos=2|Vuosi=1992|Tunniste = ISBN 0894646176}}</ref> Dislokaatioita on kahta perustyyppiä, ''särmä''- ja ''ruuvi''dislokaatioita. Näiden tyyppien yhdistelmät ovat myös yleisiä.
There are two basic types of dislocations, the ''edge'' dislocation and the ''screw'' dislocation. "Mixed" dislocations, combining aspects of both types, are also common.