Ero sivun ”Neptunuksen renkaat” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Neptunian_rings_scheme.png|thumb|200px|Kaavakuva Neptunuksen renkaista.]]

'''Neptunuksen renkaat''' koostuvat pääasiassa viidestä [[Renkaat (tähtitiede)|päärenkaasta]], jotka avaruusluotain [[Voyager 2]] löysi vuonna [[1989]]. Tiheydeltään ne ovat verrattavissa paljon suurempiin mutta vähemmän tiheisiin [[Saturnuksen renkaat|Saturnuksen päärenkaisiin]]. Muuten Neptunuksen renkaat ovat pölyiset ja huomaamattomat. Ne muistuttavat läheisesti [[Jupiterin renkaat|Jupiterin renkaita]].

Neptunuksen renkaat koostuvat erittäin pimeästä materiaalista, joka on luutavasti [[orgaaninen yhdiste|orgaanista yhdistettä]] kuten [[Uranuksen renkaat|Uranuksen renkaissa]]. Pölyn osuus renkaissa (20% - 7020–70 %) on korkea, ja renkaiden optinen syvyys on keskiarvoa pienempi, vähemmän kuin 0.,1. Adams -renkaalla on viisi kaarta, joiden nimiksi on annettu Fraternité, Égalité 1 ja 2, Liberté, ja Courage. Kaaret pysyvät suunnilleen omilla paikoillaan ja ovat muuttuneet vain hieman löytämisestään asti. Kuitenkin niiden vakaus liittyy luultavasti sisemmän kuun, Galatean, liikerataan.

[[KuvaTiedosto:PIA02202 Neptune's full rings.jpg|200px|thumb|''Voyager 2:n'' ottama kuva Neptunuksen renkaista]]

Ensimmäisen havainnon Neptunuksen renkaista teki [[William Lassell]], Neptunuksen suurimman kuun [[Triton]]in löytäjä vuonna [[1846]]. Hän ilmoitti nähneensä renkaan planeetan ympärillä. Hänen havaintoaan ei kuitenkaan koskaan varmistettu, ja sen ajateltiin olevan vain teoria. Ensimmäinen varmistettu renkaiden löytö tehtiin vuonna [[1968]], vaikka tulosta ei huomioitu ennen vuotta [[1977]], jolloin Uranuksen renkaat löydettiin. Pian Uranuksen renkaiden löytämisen jälkeen Villanovan yliopiston ryhmä alkoi etsiä Neptunuksen renkaita. Varmistettuja löytöjä ei kuitenkaan tapahtunut. Myöhemmin, kun Voyager ohitti Neptunuksen, sen renkaat kuvattiin.

[[1980-luku|1980-luvulla]] huomattavat löydöt koskivat useammin Uranusta kuin Neptunusta, sillä Uranus oli siihen aikaan helpommin havaittavissa. Myös Neptunuksen seuraavan tähdenpeiton aikaan [[12. syyskuuta]] [[1983]] tehtiin mahdollisia havaintoja renkaista. Kuitenkin Maasta tehdyt havainnot olivat sekavia. Kuutena seuraavana vuonna tehtiin kuitenkin 50 muuta havaintoa, joiden tulokset olivat positiivisia.<ref>http://adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-bib_query?bibcode=1991Icar...89..220S&db_key=AST&data_type=HTML&format=&high=444b66a47d28395</ref> Tiedettiin, että Neptunuksella oli renkaat, mutta renkaista ei tiedetty lähes mitään. [[Voyager 2]] ohitti planeetan vuonna [[1989]] ja otti lisää kuvia renkaista. Tämän jälkeen Maasta aiemmin tehdyt havainnot verrattiin Voyager 2:n ottamiin kuviin, ja renkaiden koostumuksesta saatiin parempi käsitys.

[[KuvaTiedosto:PIA02224 Neptune's rings.jpg|thumb|200px|''Voyagerin'' ottama lähikuva Neptunuksen renkaista]]

Neptunuksen renkaissa on suuri määrä mikrometriluokan pölyä: pölyn määrällinen osuus on 20-7020–70 prosentin välillä.<ref>http://www.astro.umd.edu/~hamilton/research/preprints/BurHamSho01.pdf</ref>. Tässä suhteessa Neptunuksen renkaat ovat hyvin samanlaiset kuin [[Jupiter]]in, joissa pölyn osuus on 50%-10050–100&nbsp;%, ja hyvin erilaiset kuin [[Saturnus|Saturnuksen]] ja [[Uranus|Uranuksen]] renkaat, joissa pölyn osuus on alle 0,1 prosenttia. Neptunuksen renkaiden hiukkaset ovat pimeää materiaa; mahdollisesti sekoitus jäätä ja säteilypohjaista ainetta. Renkaat ovat väriltään punertavia, ja niiden [[albedo]]t ovat samanlaisia kuin Uranuksen renkaiden hiukkasilla ja Neptunuksen sisemmillä kuilla. Renkaat ovat niin ohuita, ettei niitä voi nähdä paljain silmin. Sekä Neptunuksen että Jupiterin renkaat ovat erittäin vaikeasti havaittavia.

Neptunuksen sisin rengas on nimeltään Galle. Se on nimetty Johann Gottfried Gallen, ensimmäisen ihmisen joka näki Neptunuksen teleskoopin läpi mukaan. Se on noin 2,&nbsp;000 km leveä ja kiertää planeettaa 41,&nbsp;000-43,&nbsp;000 kilometrin päässä. Se on ohut rengas, jonka optinen näkyvyys on noin 10-410–4. Pölyn osuus tässä renkaassa on arvioitu olevan 40%-7040–70&nbsp;%.

Seuraava rengas on nimeltään Le Verrier. Se on nimetty Urbain Le Verrierin, joka arvioi Neptunuksen sijainnin vuonna [[1846]] mukaan. Sen kiertoradan säde on noin 53,&nbsp;200 km, ja sen leveys on noin 113 &nbsp;km. Sen optinen näkyvyys on 0.,0062 ± 0.,0015. Pölyn osuus tässä renkaassa on myös 40%-7040–70&nbsp;%. Pieni Neptunuksen kuu [[Despina]] kiertää planeettaa 52,526 kilometrin päässä, mikä on luultavasti vaikuttanut renkaan muotoutumiseen.

Lassellin rengas on keskimmäinen Neptunuksen renkaista. Se on nimetty William Lassellin, englantilaisen tähtitieteilijän joka löysi Neptunuksen suurimman kuun [[Triton]]in, mukaan. Rengas on hyvin ohut, ja se kiertää planeettaa Le Verrierin ja Aragon renkaiden väliin sijoittuvalla alueella. Sen optinen näkyvyys on 10-410–4. Pölyn osuus renkaassa on 20%-4020–40&nbsp;%.

Lähellä Lassellin renkaan ulkoreunaa on hyvin ohut ja vaikeasti havaittava rengas, joka kiertää Neptunusta 57,&nbsp;200 kilometrin päässä ja on vähemmän kuin 100 &nbsp;km leveä. Jotkut tieteilijät kutsuvat aluetta Aragon renkaaksi François Aragon, ranskalaisen matemaatikon, fyysikon, tähtitieteilijän ja poliitikon mukaan. Kuitenkaan monissa julkaisuissa Aragon rengasta ei edes mainita.

[[KuvaTiedosto:Neptune ring arcs.jpg|thumb|left|250px|Adamsin rengas]]

Adamsin rengas, jonka kiertoradan säde on noin 63,&nbsp;930 kilometriä, on Neptunuksen uloin ja tutkituin rengas. Se on nimetty John Couch Adamsin, joka arvioi Neptunuksen sijainnin heti Le Verrierin jälkeen, mukaan. Rengas on kapea, hieman [[eksentrisyys|eksentrinen]] ja [[inklikaatio|inkoitinut]], ja sen keskimääräinen paksuus on 35km35&nbsp;km. Renkaan optinen tiheys on noin 0.,011 ± 0.,003. Pölyn osuus renkaassa on 20%-4020–40&nbsp;% ja arvioidusti pienempi kuin missään muussa renkaassa. Neptunuksen pieni kuu [[Galatea]] kiertää planeettaa Adamsin renkaan sisällä 61,&nbsp;953 kilometrin päässä planeetasta. Se on vaikuttanut renkaan muodostumiseen.

Renkaita tutkittiin tarkasti, kun ''Voyager 2'' ohitti Neptunuksen [[elokuu]]ssaelokuussa [[1989]]. Luotaimen ottamista kuvista kerättiin tietoa ja sitä verrattiin aiemmin tehtyihin havaintoihin. Voyager 2 kuvasi renkaat erilaisissa suhteissa [[Aurinko]]on. Tämän takia ossa kuvista valonlähde oli takana, osassa sivussa ja osassa edessäpäin.<ref>http://ads.ari.uni-heidelberg.de/abs/1989Sci...246.1422S</ref>. Tutkimus johti Neptunuksen kuuden sisimmän kuun sekä Adamsin renkaan löytämiseen.