Ero sivun ”Homo erectus” versioiden välillä

Kuuluisia ''Homo erectus'' -löytöjä on tehty Aasiassa ja Afrikassa. Abbevillestä Ranskasta löydettiin käsikirveitä ja muita työkaluja vuonna 1836. Louis-Laurent-Marie Gabriel de Mortillet (1821–1898) nimesi ne tuottaneen kulttuurin [[Abbevillen kulttuuri]]ksi. Samanlaisia työkaluja on löytynyt Olduvain rotkosta Tansaniasta yhdessä ''Homo erectuksen'' [[luu|luiden]] kanssa. Afrikan ''Homo erectukset'' ovat noin 1,6–1,0 miljoonaa vuotta vanhoja, mutta Aasian noin 900 000–230 000 vuotta vanhoja. Aasian ''H. erectuksia'' ovat esimerkiksi 0,9–0,6 miljoonaa vuotta sitten elänyt [[jaavanihminen]] ja Pekingin läheltä Zhoukoudianista löytynyt [[pekingin ihminen]], joka eli noin 460 000–230 000 vuotta sitten.

 

 

Ajan myötä ''H. erectuksen'' kulttuuri jakautui [[käsikirves]]- ja [[nyrkki-iskuri]]kulttuureihin. [[Käsikirveskulttuuri]]t, muun muassa [[Acheulin kulttuuri]], levisivät Afrikasta Eurooppaan, Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan sekä jossain määrin myös Keski- ja Itä-Aasiaan. Erään arvion mukaan [[Abbevillen kulttuuri|Abbevillen]] osin hakattu kivi vaati yhden työvaiheen ja noin 25 iskua. [[Acheulin kulttuuri]]lle oli ominaista pisaramaisen veitsimäisen työkalun suunnittelu; erään arvion mukaan tämä työkalu vaatii 2 työvaihetta ja 65 iskua.<ref>Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142</ref> Itä- ja Kaakkois-Aasiassa käytettiin käsikirveen sijasta nyrkki-iskuria, joka sopi murskaamiseen. Nyrkki-iskuri levisi myös Pohjois-Saksaan ja Itä-Eurooppaan.