Ero sivun ”Tasoristeys” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Typot ja ilmaisujen toistoja poistettu.
Rivi 20:
'''Kokopuomilaitteella''' varustetuissa tasoristeyksissä on puolipuomien sijaan täyspitkät eli ''kokopuomit'', jotka ylettyvät koko ajoradan poikki. Kokopuomeiksi tulkitaan myös normaalin puolipuomin mittaiset puomit, jotka sulkevat yksiajorataisen tien (esim. kevyen liikenteen väylän). Kokopuomilaitteita ei nykyisin yleensä Suomessa käytetä, sillä niissä on aina puomien väliin juuttumisen vaara. Sen sijaan Ruotsissa kokopuomilaitokset ovat yleisiä.
 
'''Paripuomeilla''' varustetuissa tasoristeyksissä on kaksi puolipuomia vastakkain, jotka yhdessä muodostavat saman vaikutuksen kuin kokopuomit. Ajoradan oikean kaistan sulkevat puomit laskeutuvat ensiksiensin, ja tämänminkä jälkeen ajoradansama vasemmantapahtuu puoleisetajoradan puomitvasemmanpuoleisille laskeutuvatpuomeille. Paripuomilaitos on turvallisempi kuin kokopuomilaitos, koska puomien väliin jäämisen vaara on pienempi johtuen kaksivaiheisesta ajoradan sulkemisesta. Paripuomilaitoksia on Suomessa toistaiseksi ainoastaan kaksi kappaletta, joista toinen sijaitsee {{Tku-Tl}}-radalla Mellilässä ja toinen sijaitsee {{Ilm-Kon}}-radalla Murtomäellä.
 
==Varoituslaitteen toiminta==
Tasoristeyksen varoituslaitteet ovat pääsääntöisesti itsetoimisia inhimillisen erehdyksen välttämiseksi. Varoitus aikaansaadaan joko [[raidevirtapiiri|raidevirtapiirein]] tai [[akselinlaskija]]laitteilla, jotka ilmaisevat laitteistolle junan tulosuunnan. Tämän informaation perusteella laitteisto kytkee varoituksen toimintaan. [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] on laajasti käytössä on myös laitteistoja, jotka määrittelevät lähestyvän junan nopeuden ja siten aikaansaavat jokaiselle junalla yhtä pitkän etusoiton.
 
Kutakin varoituslaitetta kohti on rakennettu vähintään kolme valvottua osuutta: kutakin raidetta kohti on yksi lähestymisosuus tasoristeyksen molemmin puolin sekä tasoristeyksen kohdalla yksi tieosuus. Nämä osuudet toteutetaan joko raidevirtapiirein tai akselinlaskijalaittein. Valvottujen osuuksien toteutustekniikasta riippumatta varoitus kytkeytyy toimintaan junan ensimmäisen pyöräparin saapuessa lähestymisosuudelle.
Rivi 33:
 
===Etusoitto ja puomien alasajo===
Junan tai muun raiteilla liikkuvan yksikön saapuessa jommalle kummalle tasoristeykseen johtavalle lähestymisosudelle varoituslaitos siirtyy etusoittotilaan. Tällöin mahdollinen valkoinen huomiovalo sammuu ja punaiset varoitusvalot kytkeytyvät toimintaan. Samalla käynnistyy myös äänivaroitusopaste kytkeytyy toimintaan.
 
Etusoiton aikana puomit pysyvät yläasennoissaan. Tällä varmistetaan, ettei tasoristeystä lähestyvä, vauhdin vuoksi pysähtymään kykenemätön ajoneuvo aja tasoristeyspuomia rikki. Samalla varmistetaan, että pitkät ajoneuvot ja -yhdistelmät ehtivät pois radalta ennen puomien sulkeutumista. Suomessa etusoitto kestää 7-9 sekuntia.
Rivi 48:
Puomilaittein varustetuissa tasoristeyksissä alkaa tieosuuden vapauduttua niin kutsuttu ylösajovaihe. Tänä aikana punaiset varoitusvalot sekä puomivarsien huomiovalot näyttävät punaista vilkkua ja puomit nousevat yläasentoonsa. Puomien noustua kytkeytyvät punaiset varoitus- ja huomiovalot pois päältä, ja valkoinen huomiovalo kytkeytyy toimintaan.
 
Molemmissa tapauksissa varoituslaitos palaa täydellisesti perusasentoonsa vasta, kun juna on poistunut kokonaan tasoristeyksen jälkeiseltä lähestymisosuudelta. Joskus tasoristeyksissä saattaa tapahtua ns. ''läpisoitto'', eli varoitus ei päätykkäänpäätykään junan poistuttua tieosuudelta, vaan varoitus kytkeytyy pois vasta kun juna on poistunut valvotulta osuudelta. Tähän on yleensä syynä sekaisin mennyt suuntarele.
 
==Riippuvuus opastimista==