Ero sivun ”Heinrich Böll” versioiden välillä

* {{Kirjaviite | Nimeke=Aseveljet | Selite=(Das Vermächtnis, 1948.) Suomentanut Markku Mannila | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-1-07540-3}}

*''Aadam, missä olit'', 1965, suom. Aaro Lassi (Wo warst du, Adam?, 1951)

Kirjassa kuvataan avioparin elämää, jossa näkyvät sota, asuntopula, köyhyys ja epätoivo. Pari on asumuserossa, mutta tapailee hotellissa. Böll kertoo tarkkaillen, korostaa ja toistaa yksityiskohtia, pyrkii eleettömyyteen. Kirjan parhaat jaksot ovat hiljaisia - niissä jäädään tutkailemaan kaikessa rauhassa täysin toisarvoisia asioita. Sen jälkeen tapahtuu aina todella. Romaanin nimi ''Ei sanonut sanaakaan'' motivoituu muinaisesta orjien laulusta. Joskus tekemättä jättäminen voi olla vaikuttavampaa kuin tekeminen.

* {{Kirjaviite | Nimeke=Päiväkirja vihreältä saarelta | Selite=(Irisches Tagebuch, 1948.) Suomentanut Kai Kaila. Saatesanan kirjoittanut Jyrki Vainonen. Seitsentähdet (1. painos: Delfiinikirjat, 1975) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16644-1}}<br>

*''Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja'', 1962, suom. Kristiina Kivivuori (Doktor Murkes gesammeltes Schweigen und andere Satiren, 1958):<br>

Novellin päähenkilö, nuori tohtori Murke, työskentelee suuressa radiotalossa ja editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen kuunnellakseen niitä illalla kotonaan, kuunnellakseen kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.

Kolme sukupolvea kokoontuu juhlimaan suvun päämiehen 80-vuotispäiviä, sukupolvien tekemiset muodostavat ketjun, mikä johtaa myös ristiriitaan. Sotaan johtaneiden ja sodanaikaisten tekojen tarkastelua, keskeistä konflikti itsenäisesti ajattelevan ja toimivan yksilön ja opportunistisen enemmistön välillä. Aikakauden ilmiöt avautuvat pienten tapahtumien kuvauksista. Itsestään voi tehdä suuren rakentamalla itsestään legendan. Suuruudeltaan ei sitten näe pieniä asioita, jotka kuitenkin ovat kaikkein tärkeimpiä. Teosta kuvataan myös "Puhvelin sakramentiksi", jossa osallisina ovat puhvelit ja lampaat (uhrit). Böll näki puhvelina pimeät, mysteeriset voimat (aatelisten, pankkiirien ja kansallisidealistien yhteydet), joiden avulla natsit pääsivät valtaan. Puhvelin hän näki yhteiskunnassa myös myöhemmin, vain eri muodossa. Myöhemmin hän ei olisi kuitenkaan kuvannut vallantavoittelua yhtä yksioikoisesti.

Böllin läpimurtoromaani, kenties tärkeimpiä teoksia matkalla kohti Nobel -palkintoa, suomennettu vasta 2004. DDR:ssä teosta ei sallittu ennen vuotta 1990. Kuvaus rakkaudesta, jonka yhteiskunnan ahdasmielisyys tuhoaa. Rikkaan perheen poika, josta olisi voinut tulla mitä vain (juristi, CDU:n poliitikko tms.), mutta josta tulikin klovni (joka ei naurata ketään muita kuin itseään). Klovni Hans Schnier on elänyt avoliitossa katolilaisen Marien kanssa. Marie jättää hänet, koska Hans ei voi luvata katolista kasvatusta lapsille. Teos herätti Saksassa kiihkeää keskustelua. Se on tulkittu usein katolisuuden vastaiseksi, mutta Böll itse sanoi tarkoittaneensa sen vain rakkaustarinaksi. Päähenkilö kärsii enemmänkin hyvinvointiyhteiskunnan sydämettömyydestä ja veltosta moraalista. Päähenkilöstä tulee yhteisössään ulkopuolinen, lopulta kerjäläinen.

*''[[Nainen ryhmäkuvassa]]'', 1972, suom. Kai Kaila (Gruppenbild mit Dame, 1971)