Ero sivun ”Tampereen teknillinen yliopisto” versioiden välillä

+ylioppilaskunta oman otsikon alle ja lisäys lukukausimaksuista
p (→‎Historiaa: +yhden merkin korjaus)
(+ylioppilaskunta oman otsikon alle ja lisäys lukukausimaksuista)
TTY:llä työskentelee noin 2000 henkilöä, joista n. 1500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 8. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien [[teollisuus]]yritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi [[Tekes]]in, yritysten, [[Suomen Akatemia]]n ja [[EU]]:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. Edellisen 5 vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on [[ohjelmistoliiketoiminta]] tai [[tietotalous]]<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Osittain tätä kehitystä on ollut tukemassa Tampereella toimiva yrityshautomo [[uusi tehdas]].
 
[[Kampus]]alueen vieressä on teknologiakeskus [[Hermia (tiedepuisto)|Hermia]] ja [[VTT]]:n tutkimuslaitoksia. [[Nokia|Nokialla]] on TTY:n vieressä merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus, joka työllistää vajaat 3000 työntekijää<ref name="Nokia_Tampere_henkilöstö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/massiivinen-nokia-ulosmarssi-tampereella/art-1288368612258.html | Nimeke = Massiivinen Nokia-ulosmarssi Tampereella | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Sanoma WSOY / Iltasanomat | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY:ltä perustutkinnon suorittaiden suurin yksittäinen työnantaja onkin [[Nokia]]. Yritys on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. [[Finn-Medi]]-tutkimuskeskuksen ja [[Tampereen yliopisto|Tampereen]] sekä [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopistojen]] kanssa. TTY:n kampusalueenKampusalueen läheisyydessä Hervannassa asuu noin 1000 diplomi-insinööriä ja [[kaupunginosa]] on Suomen suurin diplomi-insinöörikeskittymä<ref name="DI:t_Tampereella">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/diplomiinsinoorien+jakautuminen+tampereella/a121989 | Nimeke = Diplomi-insinöörien jakautuminen Tampereella | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Tekniikka&Talous / Talentum | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>.
 
TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat [[signaalinkäsittely]], [[nanofotoniikka]] sekä älykkäät koneet<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY:n [[rehtori]]na on [[1. elokuuta]] [[2008]] alkaen toiminut elektroniikan [[professori]] [[Markku Kivikoski]].
 
== Historiaa ==
Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies [[Agathon Meurman]] käsitteli aihetta [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] vuonna 1857<ref name="Wacklin_1995">{{kirjaviite | Tekijä=Matti Wacklin | Nimeke=Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista. | Selite= | Julkaisupaikka=Valkeakoski | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-722-380-3}}</ref>. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla<ref name="Aalto-yliopiston_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aalto.fi/fi/about/history/tkk/ | Nimeke = Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Aalto-yliopisto | Viitattu = 20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Motivaationa oli se havainto, että Suomessa valmistui huomattavasti vähemmän diplomi-insinöörejä kuin Ruotsissa, joka teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965<ref name="ayres_2005">{{kirjaviite | Tekijä=Katja Ayres | Nimeke=Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta | Selite= | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen teknillinen yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-15-1385-3}}</ref>. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965 - 1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentistä, kunnesmerkitsemisestä sekorkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityön tarkastamisesta<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Koulu itsenäistyi vuonna [[1972]] [[eduskunta|eduskunnan]] säädettyä asiasta lain ja samalla myös lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen samantien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa<ref name="Wacklin_1995"></ref>.
 
<!--[[Kuva:Tty_campus_2010.gif|450px|thumb|Tampereen teknillisen yliopiston kampuskartta]]-->
Aluksi opetusta annettiin [[Tampere]]en keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta [[1973]] alkaen vastaperustettuun [[Hervanta|Hervannan]] [[kaupunginosa]]an. Hervanta oli 1960-luvulla korpea, paitsi nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatila. Alunperin hervantaan piti muuttaa myös [[Tampereen yliopisto]], mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myös suunnitelmia näiden kahden Tampereen yliopiston yhdistämisestä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä alunperin hervannan kampusta kohtaan<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Yleinen epäilys oli, ettei kampusta ja sen ympärille rakennettavaa kaupunginosaa pystytä rakentamaan toimivaksi riittävän nopeassa aikataulussa. Hervanta ononkin rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen [[1996]]<ref name="ayres_2005"></ref>. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.
 
Hervannassa sijaitseva [[Kampus]] on hiljalleen laajentunut seuraavasti<ref name="Tilastoa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/fi/tietoa-tty/tty-pahkinankuoressa/historiaa/index.htm | Nimeke =Historiaa - Tampereen teknillinen yliopisto | Ajankohta =2011 | Julkaisija =TTY | Viitattu =20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>:
{| class="wikitable"
|-
|}
 
==Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY)==
[[Kuva:20070501 022.JPG|300px|thumb|Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa]]