Ero sivun ”Ruotsinpyhtää” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toimimattomia linkkejä pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
}}
'''Ruotsinpyhtää''' ({{k-sv|Strömfors}}) on [[Suomi|Suomen]] entinen [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsi [[Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudenmaan maakunnassa]] [[Etelä-Suomen lääni]]ssä. Kunnan asukasluku vuonna 2009 oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }},<ref name="vakilukuviite" /> ja pinta-ala {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² oli maata ja {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² sisävesialueita.<ref name="pinta-ala" /> Kunta oli [[kaksikielinen]]: 79 prosenttia asukkaista puhui [[suomen kieli|suomea]] ja 19 prosenttia [[ruotsin kieli|ruotsia]]. Ruotsinpyhtään naapurikunnat olivat [[Kotka (kaupunki)|Kotka]], [[Kouvola]], [[Lapinjärvi]], [[Loviisa]], [[Pernaja]] ja [[Pyhtää]].
==Historia==▼
Ruotsinpyhtään alue oli alkujaan osa [[Pyhtää]]n pitäjää. [[Turun rauha]]ssa vuonna [[1743]] [[Venäjä]]n ja [[Ruotsi]]n raja vedettiin [[Kymijoki|Kymijoen]] lähtisimpään haaraan [[Ahvenkoski|Ahvenkoskelle]]. Pyhtään itäinen puoli ja [[Pyhtään kirkko]]kirkko siirtyivät Venäjän haltuun ja Ruotsille jäänyttä länsiosaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi, ruotsiksi Svenska Pyttis. Vuonna [[1817]] pitäjän ruotsinkielinen nimi muuttui virallisesti Strömforsiksi.<ref>[http://www.rootsinpyhtaa.fi/2005/nahtavyydet.shtml Rootsinpyhtaa Old Time & Bluegrass Festival]</ref>
Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa yhdessä [[Liljendal]]in ja Pernajan kanssa. Kunnan koillisosassa sijaitsevat Haaviston ja Vastilan kylät siirtyivät Pyhtääseen.<ref>[http://www.kymensanomat.fi/Vaalit-2008---uusimmat/2008/06/12/Loviisan+liitos+onnistui+kolmannella+kerralla/200835400125/250 www.kymensanomat.fi - Loviisan liitos onnistui kolmannella kerralla]</ref>
==Nähtävyydet==
Ruotsinpyhtään keskustana toimii Ruukki, jossa sijaitsee myös [[Ruotsinpyhtään kirkko]]. Kirkon alttaritauluna komeilee [[Helene Schjerfbeck]]in vuonna 1898 maalaama "Ylösnousemus". Teos jäi myös Schjerfbeckin ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.<ref>[http://ruotsinpyhtaanseurakunta.nettisivut.fi/seurakunnasta/kirkko/ Ruotsinpyhtään seurakunta]</ref>▼
===Strömforsin ruukki===
[[Kuva:Routsinpyhtaa1.JPG|thumb|220px|left|Ruukki]]
Vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan vuonna [[1695]]. Viereinen koski ja läheiset metsät tarjosivat pajalle hyvät toimintaedellytykset. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna [[1744]], jolloin Anders Nohrström ja Jakob Forsell ostivat pajan ja perustivat manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna [[1781]] pajan omistajaksi tuli Jakob Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukkitilan 31-vuotiaana. Ruukin nykyinen ilme on peräisin hänen ajaltaan.
Ruukki säilyi af Forsellesin suvun hallussa vuoteen [[1876]] asti, eli yhteensä 132 vuotta. Vuonna [[1886]] kauppaneuvos [[Antti Ahlström]] osti ruukin ja keskittyi erityisesti sahatoimintaan. Vuonna [[1947]] A. Ahlström Oy perusti ruukkiin muovi- ja sähkötarvikkeita valmistavan tehtaan. Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa vuonna yli 250 vuoden toiminnan jälkeen vuonna [[1950]] ja sahatoiminta lakkasi kolme vuotta myöhemmin. Vuonna [[1969]] ruukkialueelle vahvistettiin Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava. Alue rakennuksineen on [[Museovirasto]]n suojeluksessa.<ref>[http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/kulttuuri/museot/ruukinpajamuseo/ruukinhistoria?ref=http%3A%2F%2Fwww.stromforsinruukki.fi%2Findex.php%3Fpageid%3D2%26aid%3D21%26kieli%3Dfi Loviisa / Ruukin historia]</ref>
▲==Historia==
▲
===Savukosken silta===
[[Kuva:
Ahvenkosken pohjoispuolella Pyhtään ja Loviisan rajalla sijaitseva Savukosken silta valmistui vuonna [[1928]]. 49 metriä pitkän ja tyypiltään harvinaisen betonisen yksinivelisen kaarisillan rakensi [[Tanska|tanskalainen]] urakoitsijayhtiö Christiani & Nielsen. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen vastaavanlainen maantiesilta koko maailmassa. Silta oli taloudellinen rakentaa, koska sen rakenteet vaativat tavallista vähemmän betonia. Betonointi kuitenkin epäonnistui ja jo [[1930-luku|1930-luvulla]] silta alkoi rapautua. Savukosken jäi pois käytöstä [[1960-luku|1960-luvulla]] kun Loviisan ja [[Kotka]]n välinen tieosuus oikaistiin. Siltaa on korjattu [[1980-luku|1980-luvulla]]. Vuonna [[1984]] silta vihittiin museosillaksi.<ref>[http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/07/21/Savukosken+silta+Pyht%E4%E4ll%E4++saattaa+poistua+museoluettelosta/200835564680/4 Savukosken silta Pyhtäällä saattaa poistua museoluettelosta | Kymen Sanomat]</ref><ref>[http://alk.tiehallinto.fi/tiehist/savuk.htm Savukosken silta Suurella Rantatiellä]</ref>
==Kyliä==
| |||