Ero sivun ”Nykyfilosofia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Kautta filosofian historian on ollut nähtävissä kaksi selkeää filosofistieteellistä suuntausta. Positivistit ovat painottaneet tieteiden arvovapautta ja luonnontieteellistä pohjaa, kun taas tulkitsijat ja hermeneutikot taasen painottavat ihmisläheistä näkökulmaa. 1900-luvulla positivistisen suuntauksen edustajat, kuten [[looginen positivismi|loogiset positivistit]] liittyvät läheisesti '''[[analyyttinen filosofia|analyyttiseen]]''' suuntaukseen, kun taas [[hermeneutiikka|hermeneutikot]], [[eksistentialismi|eksistentialistit]] ja muut tulkitsevampaa suuntausta painottavat kuuluvat '''[[mannermainen filosofia|mannermaiseen]]''' suuntaukseen.
 
Nykyfilosofian kolmanneksi suuntaukseksi määritetään usein '''[[marxismimarxilainen filosofia|marxilainen]]''' suuntaus, johon liittyvät tietysti alkuperäinen [[marxilais-leninismi]], mutta toisaalta myös [[frankfurtin koulukunta]]. Myös [[radikaali feminismi]] ja monet sen suuntaukset liittyvät analyysitavoiltaan hyvin läheisesti marxilaiseen yhteisöteoriaan.
 
Joskus yhä neljänneksi suuntaukseksi on eroteltu [[roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolilaisen kirkon]] '''[[uustomismi]]'''. Aikaisemmasta [[Aristoteles|aristoteelisesta]] [[syllogismi|syllogistisesta]] suuntauksesta vahvasti argumentaatiotapojaan ammentavasta klassisesta [[tomismi]]sta syntynyt perinne on ehdottomasti lähempänä analyyttista kuin mannermaista perinnettä. Puhtaasti [[teologia]]an ja jumaluskoon pohjautuvat uustomismin eri muodot eivät kuitenkaan ole kovin yhteensopivia puhtaan [[sekularismi|sekulaaria]] ja [[luonnontiede|luonnontieteellistä]] näkökulmaa painottavan analyyttisen suuntauksenkaan kanssa. Uustomismin asemaa erillisenä traditiona vahvistaa myös sen erittäin selkeästi määritelty kokonaisvaltainen [[maailmankuva]] ja [[ihmiskuva]], joka kattaa kaiken [[ontologia]]sta [[etiikka]]an yhteensopivilla opetuksillaan.
 
{{1900-luvun filosofiset koulukunnat}}