Ero sivun ”Helsinginkatu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) lisälähde |
||
Rivi 33:
Nykyisen Helsinginkadun kohdalle kaavailtiin puistokatua ensimmäisen kerran vuonna [[1887]]. Silloin kadun paikalla oli kostea painanne, jota käytettiin viljelysmaana. Vuonna [[1902]] vahvistettiin asemakaava, jonka mukaan Helsinginkatua ryhdyttiin hiljalleen rakentamaan. Tontit kadun varrella mitoitettiin suurille vuokrataloille, suurin osa bulevardi-osuuden tonteista myytiin [[1920-luku|1920-luvulla]] ja rakennettiin nopeaan tahtiin. Mallia otettiin esimerkiksi [[tanska]]laisesta paljaspintaisesta punatiiliarkkitehtuurista. Vuokra-asunnoista tuli pieniä ja maantasokerroksiin rakennettiin näyteikkunallisia liiketiloja. Puuistutukset saivat odottaa [[1970-luku|1970-luvun]] lopulle asti. Helsinginkadun kerrostaloja on saneerattu laajalti [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]].<ref>http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2001/2_lehtinen.htm</ref>
Vuoteen [[1969]] saakka Helsinginkatu ulottui tämän nimisenä vain [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentieltä]] rautatien alikulkukäytävään. Sen nykyinen loppuosa oli osa Eläintarhantietä, joka ulottui [[Hakaniemen tori]]n luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka ja ylitti rautatien siltaa myöten noin puoli kilometriä Helsinginkadun alikulkukäytävästä etelään. Töölönlahden koillisrannan ja rautatien välissä Eläintarhantie kuitenkin teki noin 90 asteen mutkan niin, että sen loppuosa oli Helsinginkadun
==Profiili==
| |||