Ero sivun ”Presidentinlinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 25:
Linnan laajennusta suunniteltiin useampaan otteeseen 1800-luvun loppupuolella, mutta vasta vuonna 1907 rakennettiin suurempi valtiosali odotushalleineen arkkitehti [[Johan Jacob Ahrenberg]]in suunnitelmien mukaisesti.
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana palatsi toimi sotasairaalana, jonne voitiin sijoittaa 200 rintamalla haavoittunutta sotilasta. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston päämajana. [[Suomen sisällissota|Vuoden 1918 sisällissodan]] aikana talossa oli saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten esikunta. Sisällissodan jälkeen rakennusta kaavailtiin [[Suomen kuninkaat|Suomen kuninkaan]] linnaksi, jolloin rakennuksesta alettiin puhua "linnana". Se ehdittiin jopa osittain sisustaa tähän tehtävään. Vuosina 1919–1921 talon kolmannessa kerroksessa oli [[Suomen ulkoasiainministeriö]]. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna [[1921]]. Tällöin esimerkiksi ortodoksinen kirkkosali linnan toisesta kerroksesta purettiin ja paikalle rakennettiin kirjasto.
Presidentin virka-asunto sijaitsi alun perin presidentinlinnassa. Linnassa ovat asuneet perheineen [[Kaarlo Juho Ståhlberg]], [[Lauri Kristian Relander]], [[Pehr Evind Svinhufvud]], [[Kyösti Kallio]], [[Risto Ryti]] sekä [[Juho Kusti Paasikivi]]. Vuonna [[1940]] [[Tamminiemi]] lahjoitettiin presidentin virka-asunnoksi; Ryti ja [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]] asuivat siellä, kun taas Paasikivi vietti koko presidenttikautensa linnassa. [[Urho Kekkonen]] muutti presidenttikautensa alussa [[1956]] [[Tamminiemi|Tamminiemeen]], jossa hän asui kuolemaansa [[1986]] asti ja josta tehtiin myöhemmin museo. [[Mauno Koivisto]] asui presidentinlinnassa, kunnes uusi virka-asunto [[Mäntyniemi]] valmistui [[1993]]. Presidentti voi kuitenkin itse päättää missä edustusasunnoista asuu.
| |||