Ero sivun ”Kääpiönova” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:U Gem aavso.png|thumb|right|Kääpiönova [[U Geminorum]]in valokäyrä.]]
'''Kääpiönova''' on [[nova]]a muistuttava [[tähti]], jonka kirkastumiset tapahtuvat melko usein ja ovat suhteellisen pieniä. Novan tavoin kääpiönovakin on lähekkäinen [[kaksoistähti]], jossa toisesta tähdestä virtaa ainetta kaasukiekon kautta toiseen tähteen. Kirkkaat purkaukset johtuvat
Kääpiönovien lyhenne on DN. Kääpiönovia sanotaan myös U Geminorum -tähdiksi, lyhenne UG tai DNUG.
== Kääpiönova ==
Kääpiönovia tunnetaan muutamia satoja. Niiden purkausjakso on epäsäännöllinen ja vaihtelee välillä 20<ref>Kaila 1991, s 48</ref> -- 600 vuorokautta. Purkauksissa kääpiönova kirkastuu 2 -- 6 magnitudia eli 5 -- 250-kertaiseksi. Kirkastuminen vie 1-5 vuorokautta ja himmeneminen 10-15 vuorokautta<ref>Kaila 1991, ''Tähtitaivaan opas'', s 48</ref>. Kirkkaus voi maksimissa olla jonkin aikaa suunnilleen sama. Mitä suurempia kirkastumiset ovat, sitä harvemmin ne tapahtuvat.
Mitä suurempia kirkastumiset ovat, sitä harvemmin ne tapahtuvat. Kääpiönovissa on K- tai M-spektriluokan [[alijättiläinen]], joka kiertää lähellä valkeata kääpiötä tai sinistä [[alikääpiö]]tä. Molempien tähtien massa on 0,5 -- 1 Auringon massaa ja tähtien kiertoaika 3 -- 15 tuntia.▼
Kääpiönovat jaetaan SS Cygni tai U Geminorum (UG), SU Ursae Majoris (SU) ja Z Camelopardalis (ZC) -tyyppeihin. WZ Sagittae -tähti on pitkäjaksoinen SU Ursae Majoris -tähti. SS Cygni ja SU Ursae Majoris -tyypeillä (UGSS ja UGSU) tapahtuu nopeita purkauksia. SS Cygni-tähdillä on leveitä ja kirkkaita supermaksimeita. Z Camelopardalis -tähdillä (UGZ) on pitkiä "lepovaiheita" joiden aikana ei tapahdu purkauksia.
== Kääpiönovan rakenne ==
[[Kuva:Novamainen 2.GIF|thumb|230px|]]
Rivi 21 ⟶ 19:
valkean kääpiön pinnalla oleva säteily työntää ainetta pois.
On myös väitetty purkausten johtuvan epätasaisesta massavirrasta.
== Kääpiönovat, novat ja supernovat ==
▲
U Geminorumin purkaukset tapahtuvat 40 -- 130 vuorokauden jaksoissa. Purkauksessa U Geminorumin kirkkaus nousee 4 magnitudia päivässä tai parissa.▼
Kun kääpiönova kehittyy, lopulta suurempi tähti on enää muutaman kymmenen Jupiterin massainen [[ruskea kääpiö]].
Kääpiönovissakin saattaa tapahtua novapurkauksia, joissa valkean kääpiön pinnelle kertynyt aine palaa vetyfuusiossa. tällöin kääpiönova olisi novan eräs kehitysvaihe.
Kääpiönovan kehitys saattaa johtaa myös tyypin Ia [[supernova]]an, kun valkean kääpiön pinnalle kertyy niin paljon ainetta, että sen massa yrittää Chandrasekharin rajan.
Rivi 34 ⟶ 31:
Näillä tähdillä tapahtuu purkauksia, joissa on nopea päivän-parin nousu 2 -- 6 magnitudia ja viikkojen lasku. Purkauksia on suuria ja pieniä. Purkauksien väli on 10 päivää -- useita vuosia. Suuret purkaukset eivät ole samanlaisia kuin SU UMa-tähtien
suuret purkauset.
▲U Geminorumin purkaukset tapahtuvat 40 -- 130 vuorokauden jaksoissa. Purkauksessa U Geminorumin kirkkaus nousee 4 magnitudia päivässä tai parissa.
== SU Ursae Majoris-tähti ==
Näillä on 3 -- 10 normaalia 1 -- 3 päivän levyistä purkausta kohti 10 -- 18 päivän levyisiä suurpurkauksia, joiden kirkkaus on 1 --2 magnitudia normaalia purkauksia suurempi. Suurpurkaus on 5 -- 10 kertaa normaalia pidempi. Suurten purkausten aikana esiintyy valonvaihteluja (kyhmyjä) jotka ovat 2 -- 5% kaksoistähden kiertojaksoa pidempiä. Kiertojakso näillä tähdillä on melkein aina alle 2 tuntia eli lyhyempi kuin muille kääpiönovilla.
Suurpurkaukset
tietyn kokoiseksi, jolloin vuorovesivoimat aiheuttavat suuremman epävakaisuuden kuin normaaleissa purkauksissa. Tällöin kiekon koko vastaa 3:1 [[resonanssi]]a, eli kiekon kiertoaika on silloin 1:3 kaksoistähden kiertoajasta. resonanssi voimistaa kaksoistähden toisen komponentin aiheuttamia painovoimahäiriöitä.
Kyhmyjä ei koskaan havaita normaaleissa purkauksissa. Kyhmyt havaitaan noin päivä suurpurkauksen alkamisen jälkeen ja heikkenevät suurpurkauksen himmetessä. Kyhmyt syntyvät soikean kaasukiekon vaihtaessa kulmaansa.
Suurpurkausten väli eli suurjakso on yleensä muutamie satoja päiviä mutta voi olla paljon lyhyempi tai pidempi.
Lyhyt suurjakso on ER Ursae Majoris-tähdillä ja pitkä WZ Sagittae-tähdillä. ER Uma-tähdillä suurjakso on vain 20 -- 50 päivää ja normaali purkausjakso 4 päivää, suurpurkaus vie 1/3 -- 1/2 koko ajasta.
WZ Sagittae-tähdellä suurpurkauksia on toistunut
33, 32 ja 23 vuoden välein. Jakso on niin pitkä, koska massvirta on hyvin pieni, vain 10<sup>12</sup> kg/s. Kaksoistähden on pienin kääpiönovilla tunnettu,
| |||