Ero sivun ”Sosialistinen eduskuntaryhmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tämä artikkeli -malline ei oikeastaan tarpeen kun on täsmennyssivu |
p kh |
||
Rivi 57:
Keväällä 1941 kuutosten arvostelu alkoi suuntautua etenkin Suomen hallituksen [[natsi-Saksa]]an nojautuvaan politiikkaan. [[Jatkosota|Jatkosodan]] sytyttyä eduskuntaryhmän toiminta kävi yhä hankalammaksi ja lopulta kaikki kuusi kansanedustajaa ja Helo pidätettiin 23.–29 elokuuta epäiltynä maanpetoksellisesta toiminnasta. SDP:n ministerit ja eduskuntaryhmä vastustivat vangitsemisia, mutta toimenpiteisiin alistuttiin eikä niitä lähdetty vastustamaan laajemmin.<ref>Soikkanen 1987, s. 306–309.</ref>
[[Turun hovioikeus]] tuomitsi kuutoset 24. helmikuuta 1942 [[kuritushuone]]rangaistuksiin. Ampuja sai kaksi vuotta, Meltti ja Helo kolme, Räisänen ja Rydberg neljä, Wiik seitsemän sekä Sundström kahdeksan vuotta.<ref name="kronikka">Jatkosota-kronikka (Gummerus 1997), s. 87. ISBN 951-20-3661-4</ref> Korkein oikeus lyhensi Rydbergin tuomiota
== Rauha ja SKDL ==
Rivi 65:
Tammikuussa 1945 kuutoset tekivät eduskuntakyselyn henkilöistä, joiden he katsoivat olleen vastuussa Suomen joutumisesta jatkosotaan. Kyselyssä mainittiin nimeltä [[Risto Ryti]], [[Jukka Rangell]] ja [[Toivo Kivimäki]]. Kirjailija [[Yrjö Soini]] on pitänyt tätä virallisena ”pelinavauksena” [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti|sotasyyllisyysasiassa]].<ref>Yrjö Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'', s. 42-47. Otava 1956.</ref>
[[Eduskuntavaalit 1945|Eduskuntavaaleissa 1945]] kuutoset asettivat SKDL:n listoille lähes yhtä paljon ehdokkaita (66) kuin kommunistit (72). Kuutoset Melttiä ja Ampujaa lukuun ottamatta uusivat paikkansa. Yhteensä eduskuntaan nousi SKDL:n listoilta 32 kommunistia ja seitsemän kuutosryhmän kannattajaa sekä neljä (
== Kirjallisuus ==
| |||