Ero sivun ”Kyrö” versioiden välillä

* [[Kyrön pitäjä|Kyrö]], keskiaikainen hämäläispitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö/Viljakkalan tienoilla. Ydin-Kyröön kuuluivat mm seuraavat nykykunnat: Viljakkala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Parkano, Kihniö, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi. Isoimmillaan pitäjä ulottui Kyrönjoen suistoon (Kyroboåminne eli Kyröläisten joen suu) Etelä-Pohjanmaalle, jonne siirtyi asutusta ja nimistöä. Kyrö erottautui Sastamalan pitäjästä (Vammala, Karkku, Tyrvää) asutuksen levittäytyessä ja kasvaessa varhaisella keskiajalla. Pyhän Henrikin legendassa (n. 1290) Kyrö kristittyine asukkaineen mainitaan kahdesti. Kyrönkankaantie on Suomen ensimmäisiä yhä käytössä olevia teitä, joka kulkee Tampere/Hämeenkyrö nurkilta Ikaalisten, Kankaanpään ja Karvian kautta Kauhajoelle. Pirkan hiihto käydään tätä reittiä pitkin vuosittain Kankaanpään Niinisalosta Tampereelle. Kyrö sanan alkuperä on yhä avoin. On ajateltu, että Kyrösjärven ranta ns. kytö on mahdollinen nimen lähde. Legenda kyrönsarvesta kuuluu myös olennaisesti Kyrön pitäjään (Huom Hämeenkyrön vaakuna). On arveltu, että tämä sarvi on ollut pakanallisten rituaalipalvonnan kohde ns. pyhä esine, joka sitten kristillisellä ajalla oli kirkon hallussa. Ikaalisten pitäjän erotessa (Hämeen)kyröstä näitten kahden pitäjän asukkaat kiistelivät kummalle esine kuuluu. Kirjalliset tiedot viittaavat siihen, että kyseessä on voinut ollut niinkin harvinainen esine kuin mammutin syöksyhammas. Ei ole kuitenkaan tietoa mihin esine on hävinnyt ajan saatossa.