'''Lauri Nuutinen''' ([[1699]] [[Liperi]] – [[1763]]) tuli tunnetuksi [[järvenlasku|järvenlaskijana]].
Nuutinen sai vuonna [[1729]] asuakseen kaksi autiotilaa [[Eno]]n Aittovaarasta. [[1741]] hän ryhtyi kaivamaan laskuojaa [[Sarvinki|Sarvingissa]] sijainneesta Sarvinginjärvestä Jakojärveen, joka oli paljon alempana järviä erottavan hiekkaharjun toisella puolella. Naapurit avustivat ensin Nuutista, mutta lopettivat sen ja Nuutinen jäi yksin hankeessaanhankkeessaan. Hän sai silti syyskuussa [[1743]] valmiiksi neljäkymmentä [[syli|syltä]] pitkän, viisi syltä syvän ja kolme syltä leveän laskuojan. Kun Nuutinen avasi laskuojan, kaksi [[peninkulma]]a pitkä Sarvinginjärvi tyhjeni melkein kokonaan murrettuaan järviä erottavan hiekkaharjun.
Aluksi vihastuneet naapurit vangitsivat Nuutisen. Myöhemmin järvenlaskun muodostamasta [[vesijättömaa]]sta syntyneistä hyvistä heinäpelloista syntyi riitaa. Nuutisen oikeudet järven laskun tuloksiin tunnustettiin [[1756]], kun hän sai omistukseen paitsi koko kuivatun alueen, myös 50 vuoden verovapauden ja 10001 000 [[riksi]]n palkinnon.
Nuutinen innostui järvenlaskuista ja kuivatti myöhemmin useita pienempiä järviä, mutta viranomaiset keskeyttivät [[1760]] hänen yrityksensayrityksensä kuivattaa suuri [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvi]].
