Ero sivun ”Länsimaat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
no ei kyllä lueta
Kyllä käsite länsimaat on paljon kylmää sotaa vanhempi (ja monissa 1900-luvun alkupuolella julkaistuissa teoksissa siihen kyllä luetaan monet myöhemmin itäblokkiinkin kuuluneet maat)
Rivi 3:
[[Tiedosto:Clash of Civilizations.png|400px|thumb|[[Samuel P. Huntington|Huntingtonin]] näkemys länsimaista, kuvattuna tummansinisellä, perustuen kulttuuriperintöön ja historiaan.<ref>[http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations]</ref>]]
 
'''Länsimaat''' on hieman epämääräinen [[kulttuuri]]llisia, [[politiikka|poliittisia]] ja [[maantiede|maantieteellisiä]] seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], [[Kanada]]an ja [[Länsi-Eurooppa]]an (noudattaen [[kylmä sota|kylmän sodan]] aikaista jakoa). Länsimaissa voidaan kulttuurillis-poliittisessa mielessä katsoa olevan mukana myös länsimaiden siirtokunnista itsenäistyneet maat, [[Australia]] ja [[Uusi-Seelanti]], sekä kenties [[Israel]], joka on länsimaiden pitkäaikainen liittolainen ja jonka väestöstä suuri osa on peräisin [[Eurooppa|Euroopasta]].
 
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana lännenEuroopasta luettiin usein länsi­maihin vain ne maat, jotka eivät kuuluneet [[Neuvostoliitto|Neuvosto­liiton]] hallitsemaan [[itäblokki]]in. Lännen vastapuolena oli itä, johon kuuluivat kommunistiset [[Neuvostoliitto]]Neuvosto­liitto ja [[Kiina]] sekä niiden vaikutuspiirissä olevat maat. Tämäntyyppiset vanhat jaot ovat käyneet kyseenalaisemmiksi maailman muuttuessa, mutta niitä käytetään joskus edelleen. Länsi–itä-akselia muistuttaa läheisesti jako (rikkaaseen) pohjoiseen ja (köyhään) etelään, jossa viitataan vaurauden jakaantumiseen maapallolla.
Varsinkin aiempina vuosikymmeninä puhuttiin usein ensimmäisestä, [[toinen maailma|toisesta]] ja [[kehitysmaa|kolmannesta maailmasta]]. Tällöin ensimmäinen maailma sisälsi länsimaat. ”Läntinen yhteisö” eroaa kuitenkin sosioekonomisesta termistä ”ensimmäinen maailma” siinä, että esimerkiksi [[Etelä-Amerikka]] lasketaan joskus osaksi läntistä yhteisöä, mutta suuri osa maanosan asukkaista on köyhiä. Japani on rikas ja osa ”ensimmäistä maailmaa”, mutta ei ole kulttuuriltaan länsimainen.
 
Varsinkin aiempina vuosikymmeninä puhuttiin usein ensimmäisestä, [[toinen maailma|toisesta]] ja [[kehitysmaa|kolmannesta maailmasta]]. Tällöin ensimmäinen maailma sisälsi länsimaat. ”Läntinen yhteisö” eroaa kuitenkin sosioekonomisesta termistä ”ensimmäinen maailma” siinä, että esimerkiksi [[Etelä-Amerikka]] lasketaan joskus osaksi läntistä yhteisöä, mutta suuri osa maanosan asukkaista on köyhiä. Japani on rikas ja osa ”ensimmäistä maailmaa”, mutta ei ole [[länsimainen kulttuuri|kulttuuriltaan länsimainen]].
Kylmän sodan aikana lännen vastapuolena oli itä, johon kuuluivat kommunistiset [[Neuvostoliitto]] ja [[Kiina]] sekä niiden vaikutuspiirissä olevat maat. Tämäntyyppiset vanhat jaot ovat käyneet kyseenalaisemmiksi maailman muuttuessa, mutta niitä käytetään joskus edelleen. Länsi–itä-akselia muistuttaa läheisesti jako (rikkaaseen) pohjoiseen ja (köyhään) etelään, jossa viitataan vaurauden jakaantumiseen maapallolla.
 
Käsitteen ideologisesta puolesta voidaan sanoa, että länsimaat katsovat usein edustavansa [[modernisaatio]]ta, [[demokratia]]a, [[sivistys]]tä ja jopa [[rauha]]a. Tämä tulee hyvin ilmi esimerkiksi [[Euroopan unioni]]n perustuslaissa. Länsimaiden ulkopuolella asuvat ihmiset saattavat kuitenkin usein ensimmäisenä ajatella [[kolonialismi]]a tai [[1900-luku|1900-luvun]] verisiä sotia, kun kuulevat puhuttavan länsimaista.{{lähde|Mitä "saattavat" tarkoittaa tässä yhteydessä? Onko kyseessä todennäköisyys vai arvaus? Kenen esittämä tai missä lähteessä esiintyvä?}}