|
[[Kuva:Akula class submarine.JPG|thumb|250px|[[Projekti 971|Akula-luokan]] sukellusvene [[Itämeri|Itämerellä]] 1994]]
Venäjän laivasto omistaa suurimman osan vanhasta neuvostolaivastosta, joka tällä hetkellä koostuu [[Venäjän pohjoinen laivasto|Pohjoisesta laivastosta]], entisestä Neuvostoliiton Tyynenmeren laivastosta, [[Mustanmeren laivasto]]sta, [[Itämeren laivasto]]sta, Kaspian laivastosta, laivaston ilmavoimista, merijalkaväestä ja rannikkotykistöstä. ▼
== Historia ==
Venäjän laivaston historian voidaan katsoa alkaneen 300- ja 700- vuosilukujenlukujen välillä, kun varhaiset itä[[slaavit]] taistelivat [[bysantti]]laisia vastaan. Ensimmäiset slaavilaivastot muodostuivat pienistä merikelpoisista soutu- ja purjelaivoista. 800- ja 1100-lukujen välillä [[Kiovan Venäjä|Kiova]]lla oli laivueita, joissa oli satoja 1–3-mastoisia aluksia. Lotja ({{k-ru|ладья|ladja}}) oli tyypillinen [[ novgorodin tasavalta|novgorod]]ilainen alus (pituus 30 m, leveys 5–6 m, 2–3 mastoa, aseistuksena puskuri ja katapultit, 50–60 hengen miehistö). Oli myös pienempiä purje- ja soutulaivoja, kuten ''uškuit'' (ушкуи) järviä ja jokia varten ja ''nosadit'' (носады), joita käytettiin tavaran kuljetukseen. ▼▲Venäjän laivasto omistaa suurimman osan vanhasta neuvostolaivastosta, joka tällä hetkellä koostuu [[Venäjän pohjoinen laivasto|Pohjoisesta laivastosta]], entisestä Neuvostoliiton Tyynenmeren laivastosta, [[Mustanmeren laivasto]]sta, [[Itämeren laivasto]]sta, Kaspian laivastosta, laivaston ilmavoimista, merijalkaväestä ja rannikkotykistöstä.
▲Venäjän laivaston historian voidaan katsoa alkaneen 300- ja 700-vuosilukujen välillä, kun varhaiset itä[[slaavit]] taistelivat [[bysantti]]laisia vastaan. Ensimmäiset slaavilaivastot muodostuivat pienistä merikelpoisista soutu- ja purjelaivoista. 800- ja 1100-lukujen välillä [[Kiovan Venäjä|Kiova]]lla oli laivueita, joissa oli satoja 1–3-mastoisia aluksia. Lotja ({{k-ru|ладья|ladja}}) oli tyypillinen [[novgorod]]ilainen alus (pituus 30 m, leveys 5–6 m, 2–3 mastoa, aseistuksena puskuri ja katapultit, 50–60 hengen miehistö). Oli myös pienempiä purje- ja soutulaivoja, kuten ''uškuit'' (ушкуи) järviä ja jokia varten ja ''nosadit'' (носады), joita käytettiin tavaran kuljetukseen.
1500- ja 1600-luvuilla [[kasakat]] sotivat [[Tataarit|tataareja]] ja [[Turkkilaiset|turkkilaisia]] vastaan käyttäen purje- ja soutulaivoja. [[ZaporoženZaporožjen kasakat]] kutsuivat näitä ''tšaikoiksi'' tai ''tšelneiksi'' (чайка, челн), [[Donin kasakat]] puolestaan ''strugeiksi'' (струг). Näissä laivoissa oli yleensä 80 miestä, ja laivueen koko oli kahdeksastakymmenestä sataan laivaan.
Keskinen Venäjä on taistellut reiteistä Itämerelle, Mustallemerelle ja [[AzovanmeriAsovanmeri|AzovanmerelleAsovanmerelle]] 1600-luvulta asti. Tuon vuosisadan lopussa venäläiset olivat saaneet arvokasta kokemusta jokilauttojen käyttämisestä maajoukkojen rinnalla. [[1667]]–[[1669]]1667–1669 venäläiset yrittivät rakentaa laivastoa Dedinovon kylään [[Oka]]joen rannalle suojellakseen [[Volga]]n kauppareittejä, jotka johtivat [[Kaspianmeri|Kaspianmerelle]].
=== Pietari Suuren aikaisen Venäjän laivastoaika ===
:''Katso myös: [[Riilahden meritaistelu]]''
Sota-[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikaan [[1700]]–[[1721]] Venäjä valmisti [[Itämeren laivastonlaivasto]]n. [[Kaleeri]]laivueen rakentaminen vei paikan [[1702]]–[[1704]] monissa satamissa. Jotta pystyisivät puolustamaan valloitettua rantaa ja hyökkäämään vihollisen meren yli kulkevia reittejä vastaan, venäläiset rakensivat purjelaivaston ulkomaisista ja Venäjällä valmistetuista aluksista. [[1703]]–[[1723]] [[Baltia]]n laivaston tukikohta sijaitsi [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa, sittemmin [[Kronstadt]]issa. Aluksi Vladimirski Prikaz oli laivanvalmistuksen johdossa. Myöhemmin tehtävä annettiin Admiralteiski Prikazille. Laivaston [[upseeri]]t otettiin [[värvätty]]jen joukosta. Palvelus laivastossa oli eliniän mittainen. [[Aateli]]sten, dvorjanstvoiden, lapset koulutettiin matematiikan ja navigoinnin tieteiden koulussa, joka oli perustettu 1701. Oppilaat koulutettiin usein ulkomaisissa laivastoissa. Oli myös tavallista värvätä ulkomaalaisia Venäjän laivastoon. [[1718]] perustettiin korkein laivastoelin, amiraliteetti (Адмиралтейств-коллегия). [[1722]] Venäjän laivastossa oli 130 purjelaivaa: 36 taistelulaivaa, 9 fregattia, 3 šnjavaa (шнява, kevyt kaksimastoinen tiedustelualus), 5 pommitusalusta ja 77 avustavaa alusta. Soutulaivasto muodostui 396 aluksesta: 253 kaleeria ja puolikaleeria (скампавеи; kevyt, nopea kaleeri) ja 143 prikiä. Laivoja rakennettiin 24 satamassa, mm. [[Voronež]]in, [[Kazan]]in, [[PerejaslavPerejaslavl]]linin, [[Arkangeli]]n, [[Aunus|Aunuksen]], Pietarin ja [[Astrahan]]in satamissa.
Järjestöjen toiminnasta, koulutuksesta ja menetelmistä sotilaallisessa toiminnassa tehtiin yhteenveto 1720. Siinä tarkasteltiin ulkomaisten laivastojen kokemuksia. [[Pietari Suuri]], [[Fjodor Apraksin]], Aleksei Senjavin, Naum Senjavin, Mihail Golitsyn ja monet muut ovat olleet vastuussa venäläisen merenkäyntitaidon kehittymisestä. Merisodan periaatteita kehittivät [[Grigori Spiridov]], [[Fjodor Ušakov]] ja [[Dmitri Senjavin]].
=== Venäjän laivasto 1700-luvulla ===
1700-luvun toisella puoliskolla Venäjän laivasto kasvoi Venäjän yhä aktiivisemman ulkopolitiikan ja Turkin- sodan vuoksi. Ensimmäistä kertaa Venäjä lähetti laivastoaan kaukaisille rintamille Mustaltamereltä. Amiraali Spiridovin laivue sai [[Aigeianmeri|Aigeianmerellä]] ylivallan kukistettuaan turkkilaiset [[1770]]. [[1771]] Venäjän armeija valloitti [[Kertšinsalmi|Kertšinsalmen]] ja [[Kertš]]in ja Jenikalen linnakkeet. Edettyään [[Tonava]]lle venäläiset loivat Tonavan Sotilaslaivaston suojellakseen Tonavan deltaa. [[1773]] sota Turkkia vastaan päättyi voittoon, ja Venäjä sai alueita [[AzovAsovanmeri|Asovan]]in- ja Mustanmeren rannikolta. [[Krim]] julistautui itsenäiseksi Venäjän protektoraattina, ja liittyi itse Venäjään [[1783]]. [[1778]] [[Herson]]in satama sai alkunsa. Saimaalla toimi [[Venäjän Saimaan laivasto]].
===Venäjän laivasto 1800-luvulta vuoteen 1917 asti ===
{{kesken}}
[[Tiedosto:Gangut battleship.jpg|thumb|250px|Taistelulaiva [[Oktjabrskaja revoljutsija|Gangut]] Helsingissä 27.6.1915]]
1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkuun Venäjällä oli maailman kolmanneksi suurin laivasto heti Ison-Britannian ja Ranskan jälkeen. Mustanmeren laivastossa oli 5 [[taistelulaiva]]a ja 19 [[fregatti]]a ([[1787]]), Itämeren laivastossa oli 23 taistelulaivaa ja 130 fregattia (1788). Varhaisella 1800-luvulla Venäjän laivasto muodostui Itä- ja Mustanmeren laivastoista, Kaspian laivueesta, [[Vienanmeri|Vienanmeren]] laivueesta ja [[OhotskinmeriOhotanmeri|OhotskiOhotanmeren]]n laivueesta. [[1802]] perustettiin Merisotavoimien ministeriö (Meriministeriö [[1815]]). [[1826]] venäläiset valmistivat ensimmäisen aseistetun höyrylaivansa Ižoran (73,6 kW tai 100 [[hevosvoima]]a), jossa oli 8 tykkiä. [[Vuonna 1836]] he rakensivat ensimmäisen siipiratashöyryfregatin Bogatyrin (1340 tonnia, 177 kW tai 240 hevosvoimaa), aseistuksena 28 tykkiä). [[1803]]–[[1855]] venäläiset aloittivat yli 40 ympäripurjehdustamaailmanympäripurjehdusta ja pitkää matkaa, jolla oli tärkeä rooli Kaukoidän tutkimuksessa, eri valtamerillä ja Tyynenmeren operaatioissa. [[Krimin sota|Krimin sodan]] aikaan Venäjällä oli Itämeren laivasto ja Mustanmeren laivastot, Arkangelin laivue, Kaspian laivue ja Kamstakan[[Kamtšatka]]n laivue. Krimin sodan aikaan vuonna 1853 Venäjällä oli yhteensä 40 taistelulaivaa, 15 fregattia, 24 korvettia ja rikiä jne. Venäjän laivasto teki useita laivastovierailuja eri maihin, mm. Ranskaan ja Kauko-Itään 1800-luvun lopulla.
Venäjän laivaston osasto lähti Yhdysvaltoihin vuonna 1861 kontra-amiraali [[Andrei Alexandrovitš Popov]]in johdolla ja osallistui [[Yhdysvaltain sisällisota]]an puolustamaan Yhdistyneen Kuningaskunnan joukkoja vastaan Yhdysvaltain länsirannikolla joukossa [[Kalevala]]-luokan [[korvetti]]. Osasto lähti takaisin Venäjälle elokuussa 1864, ja se palasi Itämerelle Kronstadtiin vuonna 1865. Ensimmäinen jäänmurtaja [[Jermak (jäänmurtaja)|Jermak]] rakennettiin. Venäjän laivasto kärsi suuria tappioita [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] vuosina 1904-05. Venäjän laivastossa tapahtui vallankumouksellista toimintaa mm. taistelulaiva [[Potjomkin (laiva)|Potemkin]]illa Mustalla merellä ja [[Viapori]]ssa vuosina 1905-1906. Venäjän laivastoa rakennettiin voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella. Suuria taistelulaivoja, ns. [[dreadnought]]-luokan laivoja valmistui (mm. risteilijä [[Aurora (laiva)|Aurora]] ja taistelulaiva Tŝarevits). [[Lokakuun vallankumous|VenäjänLokakuun vallankumouksessa]] laivaston nimi muuttui [[Neuvostolaivasto]]ksi vuonna 1917.
==Venäjän federaation laivasto vuodesta 1991 lähtien==
Venäjän laivastossa tapahtui vakava onnettomuus [[sukellusvene Kursk]]in upotessa Murmanskin edustalla vuonna 2000. Myöhemmin vuonna 2001 aloitettiin laivanrakennusohjelma.
Venäjän laivasto järjesti ensimmäisen laajan Atlantin harjoituksensa viiteentoista vuoteen tammikuussa 2008. Siihen osallistuivat lentotukialus [[Admiral Kuznetsov]], [[Mustanmeren laivasto|Mustanmeren laivaston]] lippulaiva [[Slava-luokka|Slava-luokan]] ohjusristeilijä Moskva ja [[Projekti 1155 -luokka|UdaloyUdaloi-luokan]] hävittäjät Admiral Levtšenko ja Admiral Tšabanenko apualusten lisäksi sekä noin 40 lentokonetta, ml. [[Tu-95]] ja [[Tu-160]]-pommittajia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://en.rian.ru/russia/20080121/97461951.html |Nimeke=Russian missile cruiser hits all test targets in Atlantic|Julkaisija=RIA|Luettu=19.02.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://en.rian.ru/russia/20080129/97956369.html |Nimeke=Russian Bear bombers join final drills in N. Atlantic|Julkaisija=RIA|Luettu=19.02.2008}}</ref>
Venäjän ja Ukrainan kiista [[Mustanmeren laivasto]]sta ratkesi huhtikuussa 2010, kun Ukrainan uusi presidentti sopi tukikohdan vuokran jatkamisesta 25 vuodella maakaasutoimituksia vastaan.
==Tukikohdat==
*Pohjoisen laivaston satama on [[Severomorsk]]issa Muurmanskin[[Murmanskin alueellaalue]]ella. Henkilökuntaa oli n 55 000 vuonna 2004. Laivastoon kuuluu lentotukialus Admiral Kuznetsov, kaksi [[Kirov-luokka|Kirov-luokan]] ydinaseristeilijää, yksi Slava-luokan risteilijä, viisi UdaloyUdaloi-luokan hävittäjää.
*Tyynenmeren laivaston tukikohtia on [[Vladivostok]]issa ja [[Petropavlovsk-KamchatskiayssaKamtšatski]]ssa, laivasto kostuu 15 sukellusveneestä ja kahdeksasta pinta-aluksesta. ISS arvioi olevan siellä neljä ohjussukellusvenettä ja yksitoista risteilyohjusta ja hyökkäyssukellusveneitä (SS6N/SSN)-luokan. Tärkeimmät laivat ovat Slava-luokan risteilijä Varyag, [[Sovremennyi-luokka|SovrenennySovremennyi-luokan]] hävittäjä BurnyyBurnyi, neljä UdaloyUdaloi-luokan hävittäjää ja fregattia. Siellä on myös 30 rannikkoalusta, kahdeksan miinanraivaaja-alusta, neljä maihinnousualusta, ja 57 yhteys- ja huoltoalusta.
*Mustanmeren laivaston tukikohdat ovat [[SevastopoliSevastopol]]ssaissa ja [[NovorossiyskNovorossijsk]]assa, jossa on Kilo-luokan sukellusvene, Slava-luokan risteilijä, Kera-luokan risteilijä, Kerch-luokan kaksi hävittäjää, yksi Keskin luokan hävittäjä ja kaksi Krimak-luokan fregattia.
*Itämeren laivaston tukikohdat ovat [[Baltijsk]]issa, [[Kaliningrad]]issa ja [[Kronstadt]]issa, jossa on kaksi [[Projekti 1135|Krivak-luokan]] fregattia, yksi Neutashin-luokan fregatti ja kahdeksan Pachia-luokan korvettia. Myös 26 vartio- ja rannikkoalusta, 13 miinanraivaja alusta, viisi maihinnousualusta ja noin 130 yhteys- ja huoltoalusta
*Kaspianmeren laivueen tukikohdat [[AstrakanAstrahan]]issa ja [[MalakhanMalahan]]issa.
''Lähde:''<ref>Verkkoviite http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/mf-orbat-2008.htm Viitattu 26.02 2009</ref>
| 