Ero sivun ”Anton Bruckner” versioiden välillä

Anton Bruckner syntyi [[Ansfelden]]in pikkukaupungissa lähellä [[Linz]]iä. Katolisen Brucknerin ensimmäiset musiikkielämykset liittyivät kirkkoon, kun pojan äiti vei häntä pienenä messuun. Nelivuotiaana hän alkoi soittaa isänsä johdolla viulua ja myöhemmin myös spinettiä. Hän pystyi jo 10-vuotiaana soittamaan urkuja kirkkourkurina toimineen isänsä sijaisena. Häneen vaikuttivat nuorena koetut [[Wolfgang Amadeus Mozart]]in ja [[Joseph Haydn]]in teosten esitykset.<ref>http://www.classical.net/music/comp.lst/bruckner.php</ref>

Brucknerin ensimmäiset omat sävellykset syntyivät hieman yli kymmenen vuoden ikäisenä. Vuonna [[1837]] Antonin isä kuoli ja äiti Therese halusi, että lapset saisivat kaikesta huolimatta kunnollisen koulutuksen. Hän järjesti Antonin kuoropojaksi Sankt Florianin luostariin, jossa hän vietti kolme vuotta. Luostarin jälkeen hän opiskeli Linzissä opettajaksi. Sankt Florianissa vapautui [[1845]] apulaisopettajan paikka, jonka Bruckner sai. Hän piti aluksi itseään enemmän opettajana kuin muusikkona, mutta opiskeli kuitenkin ahkerasti musiikin teoriaa ja urkujensoittoa. Muutaman vuoden kuluttua hänestä tuli luostarin urkuri. Näinä vuosina syntyivät hänen ensimmäiset kunnianhimoiset teoksensa, lähinnä kirkkomusiikkia.

Brucknerin musiikkia suosivat 1900-luvulla monet tunnetuimmista kapellimestareista, kuten [[Herbert von Karajan]], [[Wilhelm Furtwängler]], [[Sergiu Celibidache]] ja erityisesti [[Eugen Jochum]]. Viime aikoina Bruckneria on levyttänyt paljon myös [[Günter Wand]] Kölnin Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Brucknerin sinfonioita otetaan varsin usein konserttiohjelmistoon. Tunnetun [[Gramophone]]-lehden perusteosten listaan ("suggested basic library") on valittu Brucknerilta neljäs, viides, kahdeksas ja yhdeksäs sinfonia sekä motetit.{{lähde}}

[[Natsi-Saksa]] käytti Brucknerin musiikkia [[propaganda]]tarkoituksissa. Koska Bruckner ei ollut elävä säveltäjä, voitiin hänen töitään käyttää hyödyksi pelkäämättä säveltäjän vastalauseita. Bruckner ja [[Adolf Hitler]] olivat molemmat kotoisin [[Ylä-Itävalta|Ylä-Itävallasta]].<ref>http://holocaustmusic.ort.org/politics-and-propaganda/third-reich/bruckner-anton/</ref> Lisäksi molemmat ihailivat Wagneria. Nämä seikat ovat ilmeisesti lisänneet Hitlerin kiinnostusta Bruckneria kohtaan. Brucknerin [[uskonnollisuus]] oli kuitenkin piirre, joka ei sopinut yhteen natsien tarkoitusten kanssa, ja siksi säveltäjän tätä puolta vähäteltiin. Niinpä Herbert von Karajanin ei sallittu johtaa Brucknerin motetteja konsertissa, jossa esitettiin Brucknerin viides sinfonia. Seitsemännen sinfonian hidasta osaa soitettiin Saksan radiossa, kun Hitlerin kuolemasta kerrottiin. Brucknerin musiikin "natsiyhteydestä" ei ole kuitenkaan nykyään haittaa hänen maineelleen säveltäjänä, koska kukaan ei voi väittää, että Brucknerin ajattelulla tai musiikilla olisi ollut jotain tekemistä natsismin kanssa (kun taas Wagneria kavahdetaan edelleen paikoin hänen antisemitisminsä vuoksi).{{lähde}}