Ero sivun ”Ernst Röhm” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Röhm ja NSDAP: kh |
p →Röhmin loppu: kh |
||
Rivi 25:
Hitlerin noustua valtaan Röhm toivoi tämän ryhtyvän laajamittaisiin uudistuksiin Saksan talouselämän sosialisoimiseksi. Röhm kannattajineen otti sosialismin kansallissosialismin nimessä ilmeisen vakavasti. Hitler, joka kuitenkin tarvitsi itselleen suuryritysten, teollisuusjohtajien ja eliitin tuen, pidättäytyi kaikesta, joka olisi voitu tulkita valtiollistamiseksi tai sosialisoimiseksi, hän päinvastoin torjui nämä ajatukset suoralta kädeltä. Röhm alkoi valittaa valtaannousun jääneen puolitiehen. Hänen mukaansa vain aito saksalainen kansallissosialistinen vallankumous saattoi ratkaista Saksan ongelmat.
Samalla Röhm alkoi yhä selkeämmin puhua siitä, että Saksan valtakunnanarmeija Reichswehr tulisi sulauttaa paljon suurempaan SA:han, josta syntyisi täten todellinen "kansanarmeija" ("Volksheer"). Saksalaisten perinteiden mukaan kasvatetut upseerit olivat kauhuissaan ajatelleessaan armeijan sulauttamista kansanomaiseen SA:han. Lisäksi he pelkäsivät syystä ulkovaltojen puuttumista asiaan. Olihan Versaillesin rauhansopimus rajannut Saksan armeijan koon 100
Lopullinen ratkaisu tuli vuonna [[1934]], juuri ennen presidentti [[Paul von Hindenburg|Hindenburgin]] kuolemaa. Presidentin ollessa kuolemaisillaan, monet ryhmät alkoivat toimia saadakseen oman ehdokkaansa presidentiksi. William Shirerin kirjan ''Rise and Fall of the Third Reich'' mukaan konservatiivien vahva ryhmittymä halusi kruununprinssi Wilhelmin (keisari [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]]:n pojan) palaavan ja ryhtyvän Saksan presidentiksi. Välttääkseen tämän Hitler tapasi tärkeimmät sotilasjohtajat panssarilaiva ''Deutschlandilla'' ja lupasi aloittaa Saksan uudelleenaseistuksen, jos nämä kannattaisivat häntä presidentiksi. Lisäksi hän lupasi hankkiutua eroon Röhmistä nk. [[pitkien puukkojen yö]]nä. ([[30. kesäkuuta]] – [[1. heinäkuuta]] [[1934]]).
| |||