Ero sivun ”Turun akatemia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
Lisäys ja lähdeviite
Rivi 36:
Opetus- ja tutkimustyön lähtökohtina olivat suurvaltakaudella eurooppalainen [[humanismi]] ja [[skolastiikka|skolastissävytteinen]] luterilainen [[teologia]]. Teologian professorit osallistuivat myös ajan uskontopoliittiseen keskusteluun, minkä ohella akatemiassa tutkittiin myös Suomen muinaishistoriaa ja suomen kieltä.
 
Promootioperinne rantautui Suomeen Uppsalasta, ja ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemian aikana vuonna 4. toukokuuta [[1643]]. Silloin promovoitiin 10 filosofian maisteria mukana muun muassa [[Abraham Kollanus]] <ref name="Abo-Suomen metropoli56"> Simo Tuomola (toim), 2000, Abo - Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.56</ref>. Siitä lähtien promootioperinne on jatkunut Suomessa katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan.<ref>http://www.uwasa.fi/promootio2011/ptieto/</ref>
 
Suurvaltakaudella akatemiassa vaikuttaneista oppineista mainittakoon ennen kaikkea [[Daniel Juslenius]] (1676–1752). Hän aloitti opintonsa Turussa [[1691]], ja [[1713]] hänet nimitettiin itämaisten kielten professoriksi. Daniel Jusleniusta voidaan pitää suurvaltakauden gööttiläisen ja myös fennofiilisen aatesuuntauksen edustajana. Jusleniuksen teoksista on tunnetuin ''Aboa vetus et nova'' (1700), jossa hän käsittelee Suomen kansan muinaisia vaiheita ja Turun kaupunkia.