Ero sivun ”Päämajakoulu” versioiden välillä

Mikkeli on ollut [[Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö|Suomen puolustusvoimain ylipäällikön]] päämajakaupunkina kaikissa itsenäisyytemme aikaisissa sodissa. [[Suomen_sisällissota |Vapaussodan]] aikana ([[1918]]) päämajana toimi myöhemmin [[talvisota | talvisodan]] aikana tuhoutunut vanha Seurahuone. Syystalvella [[1939]] Mikkelistä tuli toistamiseen päämajakaupunki, nyt päämaja sijoittui moneen eri kohteeseen. Tärkein osa sodan johtoa asettui marsalkka Mannerheimin johdolla asettui silloiseen Keskuskansakouluun, nykyiseen Päämajakouluun. Tässä vaiheessa koulu toimi päämajana loppiaisaattoon, 5.1.1940 asti.

Kolmannen kerran Mikkeli toimi päämajan sijoituspaikkana uuden sodan, [[jatkosota | jatkosodan]] alkaessa kesällä [[1941]]. Nytkin sodan johto sijoittuimm. kenraalit [[Erik Heinrichs]], [[Aksel Airo|A.F.Airo]] ja [[Suomalaiset kenraalit|W.Tuompo]] sijoittuivat Mannerheimin johdolla nykyiseen Päämajakouluun, jossa se sijaitsi aivan sodan loppuun saakka. Koulukäyttöön koulu tuli vasta syksyllä [[1945]].

Sodan aikainen [[Carl Gustaf Mannerheim|marsalkka C.G.E. Mannerheimin]] työhuone ja muutamia päämajan käytössä olleita luokkahuoneita on entistetty ''[[Päämajamuseo|Päämajamuseoksi]]ksi'', joka ensi kerran perustettiin [[1972]] ja jota on sen jälkeen laajennettu vuosituhannen vaihteessa käsittämään muutamia luokkahuoneita lisää myös toisesta kerroksesta.

Päämajakoulu lienee ainut koulu Suomessa, jossa on pidetty [[Valtioneuvosto|Valtioneuvoston]]n virallinen istunto. Se tapahtui 30.10.1944. Mannerheim toimi tuolloin [[Suomen presidentti|Suomen presidenttinä]] ja vieraili usein koululla.