Ero sivun ”Frans Joosef I” versioiden välillä

Frans Joosef oli arkkiherttua Frans Karlin ja Sophie Friederike Dorothee Wilhelmine Prinzessin von Bayernin poika. Hän syntyi [[Schönbrunnin linna]]ssa, [[Wien]]in ulkopuolella sijaitsevassa keisarillisessa kesälinnassa. Hänen setänsä oli vähämielinen keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]], joka jäi lapsettomaksi. Frans Joosefin nuoremmasta veljestä tuli Meksikon keisari [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilian I]]. Hänen isänsä luopui vaatimuksestaan valtaistuimeen ja Frans Joosef kasvatettiin kruununperijäksi. 13-vuotiaana hän aloitti Itävallan armeijassaaloittikin everstin arvolla Itävallan armeijassa. Hän käyttikinkäytti univormua suurimman osan ajasta.

Euroopan hulluna vuotena [[1848]] Frans Joosef palveli Italiassa, jossa Lombardia-Venetsia oli kapinoinut Itävaltaa vastaa. Kun kapinointi levisi muualle valtakuntaan, Ferdinand luopui kruunusta ja Frans Joosef julistettiin keisariksi [[2. joulukuuta]] Olmützissa. Hänen neuvonantajanaan toimi aluksi [[Felix Schwarzenberg]], joka pyrki palauttamaan itsevaltiuden ja suurvalta-aseman. Vuonna 1848 myönnetty perustuslaki kumottiin seuraavana vuonna ja Frans Joosef sai itsevaltiaan aseman vuonna 1852.

Uusabsolutismi epäonnistui, joten vuonna 1861 säädettiin perustuslaki ja vuonna 1867 tehtiin kompromissi Unkarin kanssa kompromissi, jokajonka seurauksena Unkari sai samat oikeudet valtakunnassa kuin Itävaltakin, kanssa. Frans Joosef kruunattiin Unkarin kuninkaaksi. Kaksoismonarkiasta käytetäänkäytettiin nimeänimitystä [[Itävalta-Unkari]]. Vuonna 1876 Itävalta miehitti [[Bosnia ja Hertsegovina]]n ja vei Venäjältä sen voitot [[Turkin sota|Venäjän–Turkin sodan]] jälkeen. Vuonna 1879 Itävalta solmi Saksan kanssa sotaliiton, johon Italiakin liittyi myös Italia (kolmiliitto). Bosnia-Hertsegovinan liittäminen valtakuntaan laukaisi vuonna 1909 kansainvälisen kriisin.

Valtakunnassa alkoi olla 1880-luvulta alkaenlähtien ongelmia slaavien ja italialaistenkinitalialaisten vaatiessa yhtäläisiä oikeuksia, joita hallitus saksalaisten ja unkarilaisten vastustuksen takia ei antanut. Eteläslaavilaisilla alueilla alkoi [[Suur-Serbia|suurserbialainen]] kiihotus, jotajolle Venäjä tukiantoi tukensa.

Frans Joosef solmi [[1854]] avioliiton Sisinä tai Sissinä tunnetun [[Elisabet (Itävalta)|Elisabetin]] kanssa, jonka nuoruusvuosiin [[Sissi (elokuvasarja)|''Sissi''-elokuvasarja]] löyhästi pohjautuu. Sarjassa nuorta keisaria esitti [[Karlheinz Böhm]]. Keisaripariskunnan ainoa poika, arkkiherttua Rudolf, teki itsemurhan 30. tammikuuta vuonna 1889 Mayerlingin metsästysmajassa surmattuaan rakastajattarensa paronitar Maria von Vetseran. Tapausta väitettiin myös turvallisuuspalvelun tai Ranskan järjestämäksi murhaksi. Heidän kolme tytärtään olivat Sophie Friederike (1855–1857), [[Gisela (Itävalta)|Gisela Louise Marie]] (1856–1932) ja Marie Valerie (1868–1924).