Ero sivun ”Poltetun maan taktiikka” versioiden välillä

'''Poltetun maan taktiikka''' on [[strategia]], jossa sotajoukkojen vetäydyttäessävetäytyessä tuhotaan [[infrastruktuuri]], perusrakenne, josta voisi olla etenevälle viholliselle hyötyä. Tavanomaisen ruokavarantoihin, siltoihin, kulkuyhteyksiin, viestiyhteyksiin liittyvän tuhoamisen lisäksi poltetun maan taktiikkaan sisältyy rakennusten laaja tuhoaminen.

Laajasti poltetun maan taktiikkaa käyttivät [[natsi-Saksa|saksalaiset]] vuonna 1944 [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana turvatakseen vetäytymistään Pohjois-Suomesta. Saksalaisten tuhoamistaktiikka oli perusteellista ja järjestelmällistä. Rakennukset ja liikenneyhteydet hävitettiin tai miinoitettiin. Rautatiestä käyttökelvottomaksi joutuitehtiin 471 kilometriä. Maantieverkostoa miinoitettiin tai räjäytettiin kulkukelvottomaksi 9&nbsp;500 kilometriä. Kaikki lossit laitureineen, 675 siltaa ja noin 2&nbsp;800 maantierumpua tuhottiin. Puhelin- ja lennätinlinjoja tuhottiin eri asteisesti 3&nbsp;700 kilometriä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jouni Kallioniemi| Nimeke = Lapin sota 1944-1945 Suursodan loppunäytös pohjoisessa| Vuosi = 1989| Kappale = | Sivu = 59 | Selite = | Julkaisupaikka =Raisio | Julkaisija =Teospiste Oy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =27.7.2008| Kieli = }}</ref><ref name="arr">{{Kirjaviite | Tekijä= Veli Arrela (toim.)| Nimeke= Tuhkasta nousi Lappi| Selite=s. 5-8 | Julkaisija= Lapin maakuntaliitto ry| Vuosi= 1983| Tunniste=| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.7.2008| Kieli = }}</ref> Lisäksi saksalaiset asettivat maastoon huomattavan määrän miinoja turvatessaan vetäytymistään miinasuluilla.