Ero sivun ”Proteiini” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
Liiallinen proteiinien syönti lisää janontunnetta ja virtsaneritystä, mikä saattaa rasittaa [[munuainen|munuaisia]] ja aiheuttaa kehon kuivumista.
 
Proteiinien tarve vaihtelee yksilöllisesti, esimerkiksi iän ja liikuntatottumusten mukaan. Kehonrakentajat ja urheilijat joutuvat syömään proteiinia vähemmän liikkuvia enemmän, sillä rasittuneet lihakset eivät kehity ilman proteiinia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan proteiinin osuus energiansaannista tulisi olla noin 10–20 E%. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Suomalaiset niravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon.|
Osoite = http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf|Ajankohta = 2005| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Viitattu = 6.10.2008 }}</ref> Työikäiseen väestöön kuuluvan keskimääräiset 1888 kilokaloria nauttivan henkilön pitäisi siten saada päivittäin 47-93 grammaa proteiinia<ref>http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Suomalaisten-ruokavalio-tanaan-481</ref><ref>http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048152</ref>. Proteiinien osuus työikäisten suomalaisten energiansaannista on nykyisin 17 prosenttia. Naiset saavat ravinnosta proteiinia keskimäärin 67 grammaa päivässä ja miehet 89 grammaa. Vanhukset tarvitsevat keski-ikäisiä enemmän proteiineja eli 80–100 grammaa päivässä<ref>Taina Luova: Vanhuuden voimaruokaa. Yhteishyvä 11.9.2009</ref>. Suomalaiset saavat proteiinin suurimmaksi osaksi liharuoista, maitovalmisteista sekä vilja- ja leivontatuotteista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 6.10.2008
}}</ref>