Ero sivun ”Helen Keller” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.5) (Botti lisäsi: sq:Helen Keller |
|||
Rivi 7:
=== Lapsuus ===
[[Kuva:Helenkellerage7.jpg|thumb|left|200px|Helen Keller 7-vuotiaana]]
Keller syntyi [[Ivy Green]]issä [[27. kesäkuuta]] [[1880]]. Hänen vanhempansa olivat
Vuonna [[1886]] hänen äitinsä Kate Keller tutustui [[Charles Dickens]]in [[American Notes]]in kautta toisen kuurosokean lapsen, [[Laura Bridgman]]in, menestyksekkääseen koulutukseen ja matkusti [[Baltimore]]en erikoislääkärille. Hän lähetti Katen [[Alexander Graham Bell]]ille, joka työskenteli tuolloin kuurojen lasten kanssa. Bell neuvoi Katea ja Heleniä ottamaan yhteyttä Perkinsin sokeain kouluun [[Massachusetts]]siin, missä Laura Bridgman oli itse aikoinaan opiskellut. Koulu lähetti [[Anne Sullivan]]in auttamaan Heleniä. Hän oli itsekin [[näkövamma]]inen, koulun entinen oppilas ja tuolloin opettaja. Tämä oli alku Annen ja Helenin 49 vuoden yhteistyölle.
Rivi 13:
Sullivan vaati Helenin isältä luvan eristää tyttö muusta perheestä pieneen rakennukseen puutarhassa. Sullivanin ensimmäisenä työnä oli saada tyttö käyttäytymään. Suuri läpimurto kielenoppimisessa tapahtui, kun Helen ymmärsi eräänä päivänä, että kuviot, joita hänen opettajansa teki hänen toiselle kämmenelleen samalla, kun pumppasi vettä pumpusta toiselle kämmenelle, symboloivat vettä. Tämän jälkeen Helen vaati lopen uupunutta Sullivania nimeämään kaikki muut tärkeät asiat maailmassaan.
[[Kuva:HK-gradpic.jpg|thumb|Helen Kellerin valmistujaiskuva Radcliffe Collegesta 1904]]
10-vuotiaana Helen Keller sai tietää [[Ragnhild Kåta]]sta. Kåta oli kuurosokea norjalainen tyttö, joka oli oppinut puhumaan. Hänkään ei syntynyt kuurosokeana, vaan tuli kuuroksi ja sokeaksi 3,5-vuotiaana. Hän oppi puhumaan, kun hän koski puhuvan ihmisen suuhun ja tunsi huulten liikkeen. Sillä tavalla Kåta pystyi "lukemaan kädellä", mitä muut ihmiset sanoivat hänelle
Helen Keller oli kuitenkin kielellisesti hyvin lahjakas ja oppi lukemaan paitsi [[englannin kieli|englantia]] myös [[espanjan kieli|espanjaa]], [[ranskan kieli|ranskaa]], [[saksan kieli|saksaa]], [[kreikan kieli|kreikkaa]] ja [[latina]]a [[pistekirjoitus|pistekirjoituksella]].
|