Ero sivun ”Yleisradio” versioiden välillä

Television suosio maassa kasvoi nopeasti ja vuonna 1964 Yle osti ja sulautti itseensä [[TES-TV]]:n sekä Tamperelaisen [[Tamvisio]]n. Aluksi keskusteltiin toisen kanavan lopettamisestakin, mutta lopulta päädyttiin kahteen kanavaan, jotka saivat nimekseen ''TV-ohjelma 1'' ja ''TV-ohjelma 2''. Vuodesta 1969 alkaen Yleisradio aloitti tv-ohjelmien lähettämisen värillisinä, mutta tekniikan kalleuden vuoksi käytännössä kaikki ohjelmat näkyivät värillisinä vasta 1970-luvun lopulla. Vuosikymmentä leimasi myös politisoituminen. Jo aiemmin Yleisradio oli kieltänyt tiettyjen äänilevyjen soittoa, mutta [[1950-luku|1950-luvulla]] levy joutui soittokieltoon lähinnä teknisistä syistä kuten epäpuhtaan äänen vuoksi. [[1960-luku|1960-luvulla]] tilanne muuttui, ja levyjä joutui soittokieltoon myös moraalisista ja poliittisista syistä. Syitä saattoivat olla mm. kaksimielisyydet, uskonnollisten tunteiden loukkaaminen, päihteiden ihannointi, vammaisten pilkkaaminen ja kansallislaulujen väärinkäyttö. Vuosikymmenen puolivälissä joutuivat soittokieltoon mm. useat [[Irwin Goodman]]in ja [[Juha Vainio|Juha "Watt" Vainion]] levyt. [[Spede Pasanen|Speden]] ja [[Simo Salminen|Simon]] ''Keltainen jäänsärkijä'' oli soittokiellossa [[jäänmurtaja]]lakkojen aikana kohdan ''"Värssy [[Niilo Wälläri|Wällärille]], pojat!"'' ansiosta. Soittorajoituksista luovuttiin vuonna [[1972]], ja nykyisin vastuu levyjen soittamisesta on päälliköillä ja toimittajilla.<ref>[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=7&a=1589 Kielletyt levyt] Elävä arkisto, Yleisradio. Viitattu 26.9.2007</ref>

 

 

Ulkomaille suunnatut lähetykset ovat oma erityistoimintonsa. Lähetykset lyhyillä aalloilla muualle Eurooppaan ja toisiin maanosiin alkoivat pienellä teholla [[1938]] ja laajemmin uuden lähettimen valmistuttua [[Pori]]in [[1948]]. Sotavuosina lähetettiin suomen ja ruotsin ohella etenkin venäjäksi, mutta huippuaikana jatkosodan aikana viidellä muullakin kielellä. Sodan jälkeen jäivät käyttöön kotimaisten ohella englanti ja ranska. Lyhytaaltolähetysten asema Yleisradiossa vaihteli ja etenkin vuodet 1958–1967 olivat alennustilan aikaa. Toiminta alkoi elpyä 70-luvun alussa ja vuonna [[1987]] aloitti uusi valtion tuella rakennettu ulkomaanlähetysasema Porissa. Tätä ennen ohjelmistoon oli palautettu [[Englannin kieli|englannin]] oheen [[Ranskan kieli|ranska]] ja [[Saksan kieli|saksa]]. [[Venäjän kieli|Venäjä]] aloitettiin uudelleen syksyllä [[1990]]. Kotimaankielinen ulkomaanlähetystoiminta laajeni [[1990-luku|1990-luvulla]]. Yleisradio markkinoi sitä aktiivisesti edullisena tapana saada uutisia Suomesta. Vuonna [[2002]] Yleisradio päätti lopettaa vieraskieliset lähetykset venäjää lukuun ottamatta. Koko lyhytaaltotoiminta lopetettiin vuoden [[2006]] päättyessä. Ulkomaanlähetyksistä käytettiin [[1970-luku|1970-luvulta]] nimitystä ''Radio Finland'', joka sittemmin rekisteröitiin yhtiön aputoiminimeksi. Helsingissä aloitti [[1978]] Radio Finlandin vieraskielisiä ohjelmia välittänyt ULA-taajuus. Vuonna [[1991]] sillä alettiin releoida myös ulkomaisten yleisradioyhtiöiden ohjelmia eri kielillä. Aseman nimeksi tuli [[YLE Capital FM]] ja vuonna [[2005]] nimeksi muutettiin [[YLE Mondo]].