Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Valtiopäivät ja puhemiehet: - fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät''' järjestettiin [[säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivinä]] [[1809]] sekä [[1863]]–[[1906]] välisenä aikana, jolloin teollistumisen vuoksi loppuaikoina nelikamarinen säätyvaltiopäivälaitos alkoi olla eurooppalaisesti vanhentunut. Vuodesta [[1907]] lähtien [[eduskunta]] kokoontui vuosittain valtiopäiville.
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiollisen aseman Venäjän keisarikuntaan nähden järjestäneiden Suomen sodan kestäessä pidettyjen [[Porvoon maapäivät|Porvoon maapäivien]] jälkeen vuodesta [[1863]] alettiin järjestää säännönmukaisesti valtiopäiviä. Ensimmäinen Suomen autonomian aikainen [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiväjärjestys 1869|valtiopäiväjärjestys]] annettiin [[1869]]. Muita Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiviä sääteleviä normeja olivat keisarilliset
[[Valtiopäivien avajaiset|Valtiopäivien avaamien]] oli [[Venäjän keisari]]n tärkeimpiä valtiollisia toimia [[Suomen suuriruhtinas|Suomen suuriruhtinaana]]. Venäjän keisarin [[Perustuslaillinen monarkia|perustuslaillisesti rajoitettu]] Suomen suuriruhtinuus perustui puolestaan Ruotsin vallan aikaiseen [[Kustaa III]]:n [[Vuoden 1772 hallitusmuoto|valtiosääntöön]] 1772 sekä [[yhdistys- ja vakuuskirja]]an vuodelta [[1789]]. Perusteena tälle käytettiin [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]:n Porvoon tuomiokirkossa antamaa [[hallitsijanvakuutus]]ta, jonka perusteella rakennettiin nimellisestä 1500-luvulta periytyneestä, mutta valtiollisesti merkityksettömästä Suomen suuriruhtinaskunnasta todellinen autonomia, jolla oli kansallinen armeija, oma raha sekä oma tullilaitos.
| |||