Ero sivun ”Esko Häkli” versioiden välillä

'''Esko Antero Häkli''' (s. [[30. marraskuuta]] [[1936]] [[Kaukola]]) toimi [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Helsingin yliopiston kirjaston]] ylikirjastonhoitajana 1976–2001. Professori Häkli oli asemansa, luottamustoimiensa ja aktiivisuutensa ansiosta Suomen tutkimuskirjastojen keskeinen vaikuttaja{{Lähde|21. Samallakesäkuuta hän2011}}.

Häkli oli kansainvälisimpiä kirjastomiehiämmesuomalaisia kirjastoalan vaikuttajia, joka työskenteli useiden kansainvälisten järjestöjen luottamustehtävissä. Erityisesti hän piti yhteyttä pohjoismaidenPohjoismaiden, Saksan, Venäjän ja Viron kirjastoihin. Tutkijana hän on paneutunut erityisesti kirjahistoriaan ja julkaissut lukuisia kirjahistoriallisia artikkeleita lähinnä ruotsalaisissa ja saksalaisissa tieteellisissä julkaisuissa. Häkli on liikkunut myös kirjasto- ja oppihistorian alueella.

Esko Antero Häkli syntyi Kaukolassa. Hän on ollut vuodesta 1976 naimisissa filosofian maisteri Gunilla Häklin (oso.s. Berglund) kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta (1957–1976) Eeva-Liisa Viljasen kanssa Esko Häklillä on kaksi lasta: Johanna (s. 1959) ja Jaakko (s. 1963).

Esko Häkli tuli ylioppilaaksi [[Tampereen lyseo|Tampereen lyseosta]]sta 1955. Hän kirjoittautui [[Helsingin yliopisto]]n teologiseen tiedekuntaan, mutta alkoi pian opiskella myös historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui pääaineenaan Suomen historia filosofian kandidaatiksi 1960 ja filosofian lisensiaatiksi 1972.

Kirjastouransa Häkli aloitti harjoittelijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Toimittuaan 1960-luvun alusta Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjaston hoitajana 1960-luvun alusta hän siirtyi 1969 takaisin yliopiston kirjastoon, jossa työskenteli osastopäällikkönä ja vt. ylikirjastonhoitajana. Ylikirjastonhoitajan virkaan hänet nimitettiin 1976.

Helsingin yliopiston kirjastossa Esko Häkli ajoi johtajakautenaan läpi useita muutoksia ja kehityshankkeita. Rotundan tilat muutettiin avohyllykokoelmaksi ja tutkijoiden työtiloiksi. Maan alle valmistui suuri ilmastoitu varasto. Kirjaston viereinen Fabiania saatiin erikoiskokoelmien käyttötilaksi. Mikkeliin perustettiin kirjaston mikrokuvaus- ja konservointikeskus. Kirjaston perusluettelot, kansallisbibliografia ja ääniteluettelo muunnettiin verkkokäyttöisiksi. Kirjaston näyttelytoiminta laajeni ja vakiintui. Häkli perustama ja toimittama oppihistoriallinen aikakauslehti Opusculum ilmestyi kirjaston julkaisemana 1981–1995.

Esko Häklin aikana pantiin kirjastossa alulle monia tutkimushankkeita, kuten Nordenskiöldin karttakokoelman luettelointi, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen bibliografia (Bibliographia Studiorum Uralicorum), Vanha kansallisbibliografia 1488-1800 ja [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] Koottujen teosten toimittaminen. Näistä viimeksi mainittu on vielä kesken, ja Häkli jatkaa toimituskunnan johdossa.

Esko Häklin toiminta tieteellisten kirjastojen atk-järjestelmän aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi alkoi tieteellisten kirjastojen atk-tavoitetoimikunnan mietinnön (1972) kirjoittamisesta ja jatkui suunnitteluelimien puheenjohtajana 1972–1981. Hän tuki voimakkaasti ensimmäisen yhteisen kirjastojärjestelmän (VTLS) käyttöönottoa ja johti seuraavan järjestelmän valintaa.

Opetusministeriö on käyttänyt Häkliä kirjastoautomaation suunnittelutyöryhmien lisäksi lukuisten komiteoitten ja yhteiselinten jäsenenä ja puheenjohtajana. Näistä mainittakoon tieteellisten informoinnin neuvosto (pj. 1972–781972–1978, vpj. 1985–911985–1991), tietohuollon neuvottelukunta (jäsen 1991–971991–1997), Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen neuvottelukunta (pj. 1984–891984–1989) ja Suomen Saksan-instituutin hallitus (vpj. 1995–971995–1997, pj. 1998–2008).

Esko Häkli on ollut myös laaja-alainen yhteiskunnallisen keskustelun ja kulttuurin edistäjä. HäkliHän toimi Suomalaisen Suomen (nykyään [[Kanava]]) toimitussihteerinä, vt. päätoimittajana ja toimituskunnan jäsenenä 1967–821967–1982. Hän oli Books from Finland –lehden toimituskunnan puheenjohtaja 1976–2001. Suomalaisen kirjallisuuden seuran valtuuskunnan jäsen hän oli 1971–821971–1982 ja hallituksen jäsen 1984–991984–1999. Sibelius-Seuran hallituksen jäsenenä Häkli toimi 1992–2009 ja seuran puheenjohtajana 2002–2009. Ainola-säätiön hallituksessa hän on ollut jäsenenä vuodesta 2005.

Pohjoismaisen tietohuollon yhteistyöelimen Nordinfon jäsenenä Esko Häkli oli kaikkiaan 17 vuotta ja puheenjohtajana kaksi kolmivuotiskautta (1977–791977–1979 ja 1989–911989–1991). Eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistyksen LIBER:inLIBERin (Ligue des bibliothèques de recherche européennes) varapresidenttinä Häkli toimi 1990–941990–1994 ja presidenttinä 1995–981995–1998. Luonnollisesti hänHän oli myös Euroopan kansalliskirjastojen johtajien konferenssin (CENL) jäsen.

Esko Häkli vaikutti aikakauslehden Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen (myöh. Nordisk tidskrift för bibliotekshistoria) toimituksen jäsenenä 1990-2007. Kiinnostus kirjan historiaan on vienyt Esko Häklin myös yhdistyksen Föreningen nordiska pappershistoriker hallituksen jäseneksi (2005–)vuodesta 2005. Vuodesta 2009 hän on ollut lehden Nordisk Pappershistorisk Tidskrift vastaava toimittaja.

==LähteitäLähteet==

* Esko Häklin bibliografiavuosikymmenet. 1959–1996Videotallenne, juhlakirjassa Mundus librorum (Helsingin yliopiston kirjasto 1996)2006