Ero sivun ”Albrekt Mecklenburgilainen” versioiden välillä

lähdeviite
(Lisätty lähdekappale lähdekirja ja lähdeviitteitä)
(lähdeviite)
Suosittu kuningas Maunu Eerikinpoika oli käyttänyt kolmea kruunua ylimääräisenä tunnuksenaan ja se oli tätä kautta Ruotsin kansalle tuttu tunnus. Myös Albrekt oli tehnyt pyhiinvaelluksen Kölniin itämaan tietäjien luo, joten hänelläkin oli oikeus käyttää kolmea kruunua. Hän otti tämän tunnuksen varsinaiseksi vaakunakseen Mecklenburgin herttuakunnan vaakunan sijaan. Ruotsin vaakunasta on esitetty myös näkemys, jonka mukaan kruunut symboloisivat Länsi-Göötanmaan, Itä-Göötanmaan ja Svean muinaisia kuningaskuntia.
 
Albrektin aikana todellinen valta oli aatelilla, erityisesti [[Bo Jonsson Grip]]illä. Kun herra Bo kuoli vuonna [[1386]], Albrekt yritti saada vallan (ja vainajan hallussa olleet linnoitukset) omiin käsiinsä, mutta aateliset haluten estää keskusvallan voimistumista liittoutuivat Tanskan kuningattaren [[Margareeta I|Margareetan]] kanssa. Vuonna [[1389]] Margareetan joukot löivät Albrektin taistelussa ja hänet vangittiin. Hänet vapautettiin kuitenkin [[1395]], ja hän palasi ruhtinaskuntaansa Mecklenburgiin. Hänen poikansa ja perijänsä, Ruotsin kruununprinssi Eerik piti vielä hallussaan Gotlantia, mutta kuoli ennenaikaisesti [[rutto]]on 26.7.1397, jonka jälkeen hänen tukijansa vähitellen antautuivat sekä Gotlannissa että Tukholmassa, jonka Margareeta sai haltuunsa 1398 <ref name="Itämeren_merirosvot40">Ruusuvuori 2004, s. 40–61 </ref>.
 
[[Vitaaliveljet]] aloittivat toimintansa Albrektin aikana tämän jakamien kaapparikirjojen turvin.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
[[Luokka:Ruotsin kuninkaat]]
[[Luokka:Keskiajan henkilöt]]
9 611

muokkausta