Ero sivun ”Dynamoteoria” versioiden välillä

'''Dynamoteoria'''n mukaan taivaankappaleiden [[magneettikenttä]] syntyy sähköä[[sähkö]]ä johtavan aineen virtauksessa. [[ioni|Ionisoituneen]] tai muun sen kaltaisen [[sähkömagnetismi|sähköisen aineen virtaus synnyttää magneettikentän]].

Kun sähköinen aine toisaalla virtaa magneettikentän läpi, se synnyttää sähkövirtoja, jotka synnyttävät magneettikenttiä. Magneettikentät muuttavat puolestaan virtauksia. Näin syntyy mutkikas systeemi, jota sanotaan dynamoksi. Dynamo ylläpitää itse itseään. Taivaankappaleen pyöriminen järjestää magneettikentönmagneettikentän suureksi osaksi kaksinapaukseksikaksinapaiseksi dipoliksi. Eri taivaakappalaiden dynamot ovat hieman erilaisia.

Magneettikenttä voi syntyä sulassa metallissa[[metalli]]ssa, metallisessa [[vety|vedyssä]], varautuneissa molekyylioneissa tai ionisoituneessa sähköisessä kaasussa[[kaasu]]ssa syntyy magneettikenttä kaasun virratessa pyörimisestä johtuvan [[coriolisvoima]]n takia.

* [[Maa]]: sula metalli

* [[Aurinko]]: ionisoitunut kaasu. Kenttä harvoin puhdas dipoli, kun pyöriminen venyttää sen spiraaliksi[[spiraali]]ksi

* [[Jupiter]], [[Saturnus]]: Metallinen vety. Voimakkaita kenttiä

* [[Uranus]], [[Neptunus]]: paineen[[paine]]en takia ionisoituneet [[vesi]], [[metaani]] ja [[ammoniakki]], kenttä huomattavasti kallellaan pyörimisakselia vastaan, eikä kulje [[planeetta|planeetan]] keskipisteen kautta<ref>Tähtitieteen perusteet,Neljäs laitos, sivu 285 Neptunuksen magneettikenttä, sivu 281–283 veden hajoamine ioneiksi, sivu 229 megneettikentän iso kulma, sivu 230 metaani, ammoniakki ja vety</ref>

Dynamo synnyttää magneettikenttiä myös aktiivisten [[galaksi]]en ytimissä kuuman ionisoituneen kaasun kiertäessä [[musta aukko|mustan aukon]] ydintä tai muissa [[kertymäkiekko|kertymäkiekoissa]]. [[Kalvoparadigma]] ("kalvoteoria") kuvaa dynamoa [[musta aukko|mustan aukon]] lähellä.