Ero sivun ”Pedagogiikka” versioiden välillä

'''Pedagogiikka''' tarkoittaa tapaa, jolla [[opetus]] järjestetään, sekä sen näkemyksellisiä [[kasvatus|kasvatuksellisia]] periaatteita.<ref name="Hellström">{{Kirjaviite | Tekijä = Hellström, Martti | Nimeke = Sata sanaa opetuksesta - Keskeisten käsitteiden käsikirja | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 296| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = PS-kustannus | Tunniste = ISBN 978-952-451-194-0 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Pedagogiikka-sanalla on historiallisesti ollut useita merkityksiä. Se on tarkoittanut 1) koko [[kasvatustiede|kasvatustieteen]] tieteenalaa, 2) kasvatus- ja opetusoppia, 3) kasvatus- tai opetusoppia, 4) opetus- tai kasvatustaitoa, 5) kasvatuksellisia suuntauksia (kuten [[Steiner-pedagogiikka]]) sekä 6) tietyn kohdealueen kasvatustieteellistä opetusta ja tutkimusta (kuten [[erityispedagogiikka]] tai [[korkeakoulupedagogiikka]]).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hirsjärvi, Sirkka | Nimeke = Kasvatustieteen käsitteistö | Vuosi = 1982 | Luku = | Sivu = 142| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-06754-0 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Pedagogiikan [[kreikan kieli|kreikankieliset]] kantasanat ovat ''paidia'' ({{polytoninen|παιδιά}}) ja ''ágō'' ({{polytoninen|άγω}}, "johtaa"); tässä "paidia" viittaa lapsiin, minkä vuoksi [[aikuisopetus]]ta ei aina lasketa pedagogiikan osaksi (katso [[andragogiikka]]). Suomessa pedagogiikkaa opiskellaan [[yliopisto]]jen [[kasvatustiede|kasvatustieteen]] laitoksilla.

 

Teoksessa ''Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset'' Pauli Siljander luonnehtii käsitteiden pedagogiikka ja kasvatustiede eroa siten, että pedagogiikkaa käytetään yleensä laajempana käsitteenä sisältäen sekä kasvatuksen teoreettisen puolen että kasvatuskäytännön.<ref>Siljander, Pauli: "Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset", s. 12. Oulun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta, Oulu 1988</ref>

 

 

==Kritiikki==