Ero sivun ”Tasankointiaanien viittomakieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisäystä. |
||
Rivi 23:
==Alkuperä==
Intiaanien käyttämän viittomakielen alkuperää ei ole pystytty jäljittämään, mutta siitä on useita mainintoja jo ensimmäisten [[espanja]]laisten tutkimusmatkailijoiden aikakirjoissa. [[Löytöretkeilijä]] [[Cabeca de Vaga]]n kerrotaan maininneen [[Florida]]n, [[Texas]]in ja [[New Mexico]]n intiaanien käyttäneen aktiivisesti vastaavaa ilmaisutapaa jo vuonna 1528. Espanjalaiset ovat myös esittäneet väitteen, että he itse ottivat käytäntöön viittomakielen tultuaan Amerikan mantereelle. <ref name="Access">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/signlang/originonetriberegion.htm|Nimeke=ITS Origin From One Tribe or Region|Julkaisu=Accessgenealogy.com|Viitattu=10.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
Intiaanien käyttämän viittomakielen alkuperää ei ole pystytty jäljittämään, mutta sen kehittyminen korkeimpaan muotoonsa on tapahtunut [[Suuret tasangot|Suurilla tasangoilla]].<ref name="Webb 72"> Webb s. 72.</ref> Monet tasankointiaanit uskovat, että [[kiowat]] toivat merkkikielen mukanaan [[New Mexico]]sta.<ref name=Tomkins 94"> Tomkins s. 94.</ref> Kun ratsastuskulttuuri kuljetti mukanaan kymmeniä eri murteita puhuvia heimoja tasangoilla oli yhteisen kielen kehittäminen ja omaksuminen elintärkeää. Idästä ja lännestä löydetyt merkkikielet ovat olleet hyvin alkeellisia, ja niiden kehittymättömyyteen on löydetty hyvät perustelut. Idässä hallitsevina olleet [[Algonkin-kielet]] ja [[Irokeesien kieliryhmä|irokeesikielet]] estivät sikäläisen viittomakielen kehityksen, ja [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] heimot taas elivät liian eristettyä elämää oppiakseen selkeästi ymmärrettävää merkkikieltä. Poikkeuksen tähän tekivät [[nez percet]], jotka solmivat kauppasuhteet [[Montana]]ssa ja [[Pohjois-Dakota]]ssa asuviin intiaaneihin, ja oppivat käyttämään tasankojen viittomakieltä.<ref name="Webb 71"> Webb s. 71.</ref> Tasangoilla asuvista kansoista [[comanchet]] ovat eurooppalaisten tekemissä muistiinpanoissa todettu huonoiksi viittomakielen taitajiksi. Yleisenä syynä tähän on pidetty sitä, että comancheilla ei ollut erityistä tarvetta oppia sitä, koska heidän oma kielensä oli pääkielenä useimmissa eteläisillä tasangoilla käydyissä intiaanien välisissä kokoontumisissa.<ref name="Wallace 22"> Wallace s. 22.</ref>▼
Viittomakielen kehittyminen korkeimpaan muotoonsa on tapahtunut kuitenkin [[Suuret tasangot|Suurilla tasangoilla]].<ref name="Webb 72"> Webb s. 72.</ref> Monet tasankointiaanit uskovat, että [[kiowat]] keksivät merkkikielen. [[Cheyennet|Cheyennien]] suullisen perimätiedon mukaan kiowat adoptoivat viittomakielen New Mexicosta, ja toivat sen mukanaan tasangoille.<ref name=Tomkins 94"> Tomkins s. 94.</ref> Idästä tulleet [[siouxit]] ovat kertoneet, etteivät tunteneet tätä ilmaisumuotoa ennen kuin cheyennet opettivat sen heille. Kiowia on yleisesti pidetty taitavimpina merkkikielen osaajina. Myös cheyennien ja [[arapahot|arapahojen]] taidot tämän kielen taitajina on nostettu esille monen eri kirjailijan toimesta.<ref name="Access"/>
▲
Tasangoilla asuvista kansoista [[comanchet]] ovat eurooppalaisten tekemissä muistiinpanoissa todettu huonoiksi viittomakielen taitajiksi. Yleisenä syynä tähän on pidetty sitä, että comancheilla ei ollut erityistä tarvetta oppia sitä, koska heidän oma kielensä oli pääkielenä useimmissa eteläisillä tasangoilla käydyissä intiaanien välisissä kokoontumisissa.<ref name="Wallace 22"> Wallace s. 22.</ref> Myöskään tasankojen lounaisilla laidoilla elävät [[ute-intiaanit|utet]] eivät kuuluneet viittomakielen taitajiin. Syyksi on mainittu sosiaalisten kontaktien puuttuminen tasankojen heimoihin.<ref name="Access"/>
==Lähteet==
| |||